— Jaakko Mustakallio

Viimeinen kansainvälistymisen vuosi

Korkeakoulujen kampukset täyttyvät kesän jälkeen taas opiskelijoista. Myös tuhannet kansainväliset opiskelijat aloittavat omat vaihto- tai tutkinto-opintonsa innokkaina.

Tämän vuoden jälkeen kansainvälistymisemme loppuu monilta osin. Syynä on kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallituksen linjaus periä EU ja ETA -maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.

Alunperin noin 1500 euron lukukausimaksuina markkinoitu uudistus johtaa jopa 25.000 euron lukukausimaksujen käyttöönottoon ensi syksystä alkaen.

Useat esimerkit muista pohjoismaista osoittavat, että valittu tie vahingoittaa maamme kilpailukykyä ja hyvinvointia vakavasti. Hallitus virheellisesti olettaa, että lukukausimaksut toisivat lisää rahaa Suomeen. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä lukukausimaksuilla Suomi menettää suurimman osan kansainvälisistä opiskelijoista ja heidän tuomastaan taloudellisesta hyödystä. Kansainväliset opiskelijat eivät enää saavu opiskelemaan Suomeen, kun laadukasta Eurooppalaista koulutusta saa maksutta esimerkiksi lämpimämmän ilmaston Saksassa.

Ruotsi otti lukukausimaksut käyttöön vuonna 2011, mutta nyt maan elinkeinoelämä vaatii lukukausimaksujen poistamista. Yritykset menettivät lukukausimaksujen myötä osaavaa kansainvälistä työvoimaa sekä edullisen rekrytointikanavan kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärien tiputtua huikeat 90 prosenttia. Vaikka määrät ovat siitä hieman kasvaneet, on Ruotsi lohduttoman kaukana luvuistaan ennen lukukausimaksuja. Ja ennen lukukausimaksuja kansainvälisten opiskelijoiden määrät kasvoivat kaksinumeroisia prosentteja vuosittain. Lukukausimaksut heikentävät yritysten kansainvälistymistä ja talouskasvua.

Väestön ikääntyessä Suomi tarvitsee korkeakoulutettuja ulkomaalaisia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) mukaan kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen opintojensa jälkeen tuo parhaimmillaan jopa 200 000 euron nettohyödyn per opiskelija. Tällä hetkellä yli puolet kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen valmistumisensa jälkeen ja kolme neljäsosaa opiskelijoista haluaisi jäädä, mutta jatko-oleskeluluvan saaminen nousee esteeksi. Töitä ei pääse edes hakemaan.

Valtion tarjoama laadukas koulutus olisi paras tapa tukea maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja osaamista. Se olisi selkeä kilpailuvaltti kansainvälisestä osaamisesta kilpailtaessa. Meidän tulisi lukukausimaksujen sijaan investoida korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen maahamme.

Estot ja maksut eivät todistettavasti toimi. Ihmettelen hallituksen koulutusvihamielisyyttä. Erityisesti maakuntakorkeakouluissa meidän on tänä vuonna syytä nauttia opiskelija-ravintolan monikielisestä puheensorinasta täysin siemauksin.


Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja