— Jani Toivola

En ole Pride-ihminen

Helsinki Pride on taas täällä suurempana kuin koskaan. Siitä kuuluu suunnaton kiitos kaikille vapaaehtoisille aktiiveille, jotka tekevät tästä mahdollista.

Otan ison riskin ja tunnustan: en ole koskaan osallistunut Pride-kulkueeseen. Ensimmäisen kerran näin kulkueen New Yorkissa opiskeluaikanani 10 vuotta sitten. Katsoin varovasti laidoilta. Välillä järkyttyneenä, välillä inspiroituneena ja hetkittäin liikutuksen tilassa kun katselin kulkueeseen osallistuvia vanhuksia. En voinut olla miettimättä, mitä sen ikäpolven ihmiset ovat mahtaneet joutua kokemaan oman seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Kuinka toisenlainen maailma on silloin ollut? Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä asioista ei puhuttu, erilaisuutta ei ollut edes ollut olemassa. Näistä herkistä tunnoista ja salaisesta halusta huolimatta tulin siihen tulokseen, että en ole pride-ihminen.

Olen avoimesti homo, mutta minulla ei ole mitään tarvetta tanssia sen vuoksi paraatissa. Valehtelin itselleni. Tottakai minulla oli tarve tanssia paraatissa. Tunnustella julkisesti sitä vapautta, joka itselleni ja yhteiskunnalle oli vielä niin uutta. Vapautta, jota ihmisen on vaikea käsittää, jos hänen olemistaan ei ole koskaan rajoitettu tai tuomittu.

Silti käänsin selkäni Pride-tapahtumille. Pelkäsin ja mietin mitä muut ajattelevat. Miltä tämä näyttää ulospäin? Näennäisesti uskoin olevani vapaa ja avoin, mutta sisälläni annoin ulkomaailman edelleen jollain tasolla määrittää mitä saan ja en saa olla. Tänään uskallan katsoa asiaa toisin. Muutoksen on lähdettävä itsestäni ja omasta yhteisöstäni, minun ja meidän uskalluksesta ottaa tilamme. Ei tilaa pois keneltäkään muulta, mutta itse kasvaa itsensä kokoiseksi ja uskaltaa itse määrittää kuka olen, ilman ulkopuolisia silmäpareja.

Nyt tarvitsemme Pride-tapahtumia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuonna kulkueeseen kohdistuneet hyökkäykset ovat vakava rikos ja todella tuomittavia. Ne osoittavat, että eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat vielä iso tabu yhteiskunnassamme. Aihe jakaa ja repii kansan arvomaailmaa kahtia. Taustalla on paljon käsittelemättömiä tunteita ja vastaamattomia kysymyksiä. Tämä viha on tunnistettava, siitä on uskallettava puhua. Pride-tapahtumien kautta meillä on mahdollisuus jakaa positiivisia tarinoita ja kohdata toisiamme. Pride-viikko pyrkii rakentamaan näkyvien ihmisten yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa ihmisen elämän ei tarvitse perustua häpeään, itsensä kieltämiseen ja syrjintään.

 Tänä vuonna Helsinki Priden teemana on rakkaus. Jatkuvasti tiukentuvassa asenneilmapiirissä rakkauden tärkeyttä ja sanomaa ei voi liikaa korostaa. Julkista keskustelua seuratessa tuntuu, että yksi suurimmista haasteistamme on henkinen kestävyysvaje. Meillä on vaikeuksia kohdata toisia ihmisiä ja asioita ennakkoluulojen ja epäluulon vuoksi eikä yhteisymmärrykseen aidosti edes pyritä. Erilaisten mielipiteiden poteroituminen kauas toisistaan ei rakenna yhteisymmärrystä, vaan hajottaa sitä. Olen surullinen siitä, että kahden arvomaailman välinen vuorovaikutussuhde on näin tulehtunut ja käymme keskustelua toisiamme syyttäen ja jopa halventaen. Meidän tulisi pyrkiä näkemään äärimmäistenkin sanojen taakse ja pohtimaan, mistä puheenvuoroihin johtaneet asenteet kumpuavat.

Meidän tulee reagoida koventuneisiin asenteisiin yhteiskuntana ja voittaa viha sekä ennakkoluulot yhdessä. Tämä ei onnistu ellemme pyri löytämään yhteisymmärrystä niiden ihmisten kanssa, joiden välillä meillä on eniten erimielisyyksiä. Kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja hänen mielipiteilleen luodaan kaikupohja, niin toistenkin mielipiteillä osataan antaa arvoa sekä kunnioitusta.

Aion ottaa tällä viikolla tilani ja nauttia mahdollisuudesta olla näkyvä sellaisena kuin olen. Näin tahdon rohkaista jokaista empivää löytämään yhteisöllisyyttä, lämpöä ja hyväksyntää. Toivon yhteiskuntaa, jossa kenenkään ei tarvitsisi jättää osallistumatta johonkin vain sen vuoksi, miltä se saattaa muiden silmään näyttää. Kun näemme vilpittömän hymyn ja havaitsemme onnellisen sydämen, niin erilaisuuden ymmärtäminen on huomattavasti helpompaa. Tähän Pride-viikon monipuolinen ohjelma tarjoaa loistavat mahdollisuudet.

Itse käyn tekemässä rakkauden leijan lauantain kulkuetta varten. Sain tähän inspiraation ystävältäni, joka on kahden lapsen äiti. Ystäväni on koko perheen voimin menossa Helsingin Torikortteliin Leijaseuran ja Helsinki Priden yhteistapahtumaan askartelemaan omat leijat. Mukaan voi kirjoittaa rakkauden viestin. Toivottavasti kulkueessa nähdään monta leijaa. Viestit jaetaan kaikkien kesken

Minä opettelen olemaan Pride-ihminen.

 

Helsingin Pride - kotisivut

We Love Helsinki Rakkauden Leijat -Facebook-sivu

Jaa sivu: