— Jani Toivola

Isänmaan palveluksessa ulkomailla

Siviilipalveluslakia tulisi uudistaa siten, että siviilipalveluksen työpalvelujakson suorittamisen olisi mahdollista myös ulkomailla. Nykyinen siviilipalveluslaki ei tätä mahdollista.

Siviilipalvelusjärjestelmä tavoittaa merkittävän osan nuorista ikäluokista, jotka ovat vielä usein hyvin kriittisessä ja tulevaisuutta määrittävässä elämänvaiheessa. Siviilipalveluksen tehtävä on paitsi palvella suomalaista yhteiskuntaa, myös tukea parhaalla mahdollisella tavalla palvelusta suorittavan nuoren tulevaisuutta.

Yksi tapa osoittaa tuota tukea on tarkastella siviilipalveluksen tarjoamia polkuja ja mahdollisuuksia nuorten erilaisten taipumusten, kiinnostusten sekä vahvuuksien kautta. Tässä tarkastelussa tulisi painottaa erityisesti nuoren aikaisempaa työkokemusta ja suoritettuja opintoja. Näin tuettaisiin myös hallituksen nuorisotakuun tavoitetta siitä, että jokainen nuori löytäisi elämässä oman paikkansa. Tämä on sekä yksilön että yhteisön etu.

Siviilipalvelusta suorittavien joukossa on paljon nuoria, jotka suunnittelevat kansainvälistä uraa tai ovat esimerkiksi kielellisesti lahjakkaita, vaikka muu koulumenestys ei olisi noussutkaan samalle tasolle. Siviilipalveluksen tulisi tukea tätä kansainvälistymisen tavoitetta jatkossa paremmin.

Siviilipalvelusta koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että myös ulkomailla suoritettu siviilipalveluksen työpalvelujakso katsottaisiin kotimaan palvelemiseksi. Siviilipalvelusvelvollinen voi tehdä 14 vuorokauden – 2 kuukauden pituisia komennusmatkoja ulkomaille, mutta työpalvelua ulkomailla ei varsinaisesti voi suorittaa

Nykylainsäädännön mukaan siviilipalveluksen työpalvelusjakson aikaiset komennusmatkat tulee suorittaa aina siviilipalveluslain kahdeksannessa pykälässä tarkoitetun siviilipalveluspaikaksi hyväksytyn yhteisön palveluksessa. Koko työpalveluksen suorittamisessa ulkomailla tulee soveltaa samaa toimintatapaa, jolloin voidaan varmistua palveluspaikan turvallisuudesta sekä soveltuvuudesta.

Suomella on edelleen muun muassa laaja lähetystöverkosto sekä paljon kansainvälistä kehitysyhteistyötoimintaa. Molempia vaihtoehtoja voitaisiin hyödyntää suorittaessa palvelusta ulkomailla. Mitä enemmän maailma kansainvälistyy, sitä enemmän myös Suomen menestyminen edellyttää kansainvälistä osaamista. Siviilipalveluksen työjakson suorittaminen ulkomailla antaa siviilipalvelusvelvolliselle henkilölle kansainvälisiä valmiuksia myöhemmälle uralle ja olisi täten myös Suomen etu.

On kovin vanhakantaista ajatella, että vain kotimaan rajojen sisällä tapahtuva harjoittelu määritellään maanpuolustusvelvollisuuden täyttäväksi toiminnaksi. Valtioiden rajat ylittävät uhkat edellyttävä valtioiden rajat ylittävää osaamista ja kokemusta.

Jätin asiasta eilen (25.3.2013) kirjallisen kysymyksen työministeri Lauri Ihalaiselle, joka vastaa siviilipalvelukseen liittyvistä kysymyksistä.

Jaa sivu: