— Jani Toivola

Elämän oikeus ja edellytys - ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä

Kehityspoliittinen toimikunta KPT julkisti tänään vuosiarvionsa. KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen kehitysmaihin vaikuttavaa toimintaa. Arvion keskeinen huomio on, että ihmisoikeudet ovat nousseet ansaitusti kaiken kehityspolitiikan ja -yhteistyön lähtökohdaksi. Tämä on olennainen painopisteen ja ajattelutavan muutos.

KPT:n jäsenenä olen iloinen siitä, että KPT kokonaisuudessaan pitää ihmisoikeusperustaisuutta tärkeänä lähtökohtana Suomen kehityspolitiikalle ja -yhteistyölle. Ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta suurimpien haasteiden joukossa ovat muun muassa tyttöjen ja naisten oikeudet, maanomistus, vaikeimmin tavoitettavat yhteisöt syrjäseuduilla, vammaisten asema sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Monissa yhteisössä jopa käsitys ihmisoikeuksista on olematon. Iso osa työtä on ihmisen oma ymmärrys omista oikeuksista ja mahdollisuuksistaan.

Iso kiitos ihmisoikeuksien korostamisesta kuuluu kehitysministeri Heidi Hautalalle, joka on uudistanut Suomen kehityspolitiikkaa oikeaan suuntaan. KPT katsoo, että ihmisoikeusperustaisuuden toimeenpano on lähtenyt hyvin käyntiin. Seuranta- ja raportointimenetelmien kehittäminen vaatii kuitenkin vielä lisää työtä. Tämä on olennainen seikka, sillä kehitysyhteistyön oikeutus ihmisten silmissä riippuu isolta osin siitä, miten hyvin kehitysyhteistyön ja -avun käytännön toteutuksesta tiedetään. Onkin hyvä, että ministeri Hautala painottaa sekä tulosten että avoimuuden merkitystä.

Kehitysavun tavoitteena tulee aina olla se, että se tekee itsensä tarpeettomaksi. Eli tuetaan kumppanimaata vähentämään köyhyyttä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä niin, että maa pystyisi jatkossa itse huolehtimaan oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla kansalaisistaan ja irtaantumaan apuriippuvuudesta. KPT:n arvion mukaan ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan tarjoamat työkalut voidaan saada tehokkaampaan käyttöön lisäämällä muun muassa yhteistyötä kohdemaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vain viettämällä aidosti aikaa yhteisön parissa ja heidän kanssaan yhdessä toimimalla, voidaan saada aito käsitys yhteisön hyvinvoinnin tilasta ja sitä kautta löytää oikeat keinot elämän edellytysten kehittämiseksi. Kansalaisyhteiskunnan voimauttaminen on myös paras tapa torjua korruptiota.

Tehokas vaikuttaminen pitää aina sisällään niin paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen ulottuvuuden. KPT ehdottaa, että Suomi yhdistäisi voimiaan muiden samanmielisten maiden kanssa (etenkin Pohjoismaat) ja laatisi yhteisen strategian siitä, miten ihmisoikeusperustaisuutta edistetään kansainvälisellä tasolla. Mitä enemmän eri maat hakevat kantojaan asiassa, sitä enemmän pohjoismaat pystyvät vaikuttamaan tiiviillä yhteistyöllä.

KPT on mielestäni oikeassa ja tärkeällä asialla vaatiessaan hallitusta tekemään uskottavan suunnitelman kehitysyhteistyön määrärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tähän liittyen nostamme esille myös Suomen antaman kansainvälisen ilmastorahoituksen. Riskinä on se, että ilmastorahoitus ja kehitysmäärärahat laitetaan kilpailemaan keskenään. Siksi hallituksen on pidettävä huolta siitä, että nämä kaksi tärkeää tavoitetta eivät syö toisiaan. KPT:n puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen nosti tänään raportin julkistustilaisuudessa ilmoille pysäyttäviä kysymyksiä. Teimmekö suuren virheen jäädyttäessämme Suomen kehitysmäärärahat? Katkaisimmeko tällä päätöksellä myös Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia luoda uusia kauppakumppaneita kehittyvien valtioiden joukossa?

Tulevaisuuden globaalit haasteet ovat valtavia, joten kehitysyhteistyön ja kehitysavun kautta ei tietenkään voida kuvitella ratkaistavaksi kaikkia köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä ongelmia. Mukaan tarvitaan laajalti yksityisen ja kolmannen sektorin mukaantuloa. Etenkin yritysten yhteiskuntavastuun merkitystä tulee korostaa entisestään. KPT katsoo, että Suomen on edistettävä ihmisoikeusvaikutusten arviointia EU:n kauppaneuvotteluissa ja oltava aktiivinen kansainvälisen yritysvastuuta koskevan normiston kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan yritys- ja yhteiskuntavastuun tulee olla kiinteä osa taloudellisten ulkosuhteiden hoitamista.

Suomi on tällä hetkellä monella tavalla avainasemassa vaikuttamassa maailman yhteisön tulevaisuuteen. Suomella on paljon äänivaltaa sekä maailmanpankissa että Afrikan kehityspankissa. Tämä antaa meille oivallisen ovenraon ihmisoikeusperustaisuuden esille tuomiseksi talouskeskustelussa. Tämän lisäksi suurlähettiläs Pertti Majanen valittiin juuri YK:n kestävän kehityksen rahoituskomitean puheenjohtajaksi. Komitean tehtävänä on luoda kestävän kehitysapurahoituksen järjestelmä aina vuoteen 2030 ulottuen.

Ilman oikeuksia ei ole hyvinvointia, ei oikeusvaltiota, ei koulutusta, ei työtä, ei kasvua, ei kulttuuria tai ympäristöä. Ei elämää. Ihmisoikeuksien toteutuminen on kaiken inhimillisen elämän oikeus ja edellytys.

 

Jaa sivu: