— Jani Toivola

Yrittäjyyden henkinen kynnys

Tänään vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää. Ensimmäisen kerran päivää juhlittiin vuonna 1997. Tänään ympäri Suomea järjestetään satoja tapahtumia yrittäjyyden juhlaksi ja kunniaksi. Toivottavasti myös jokainen yrittäjä pysähtyisi tänään hetkeksi toteamaan rohkeutensa ja mittavat saavutuksensa. Yrittäjyys on aina myös yhteiskunnallinen teko, mutta ennen kaikkea perustajansa uskalluksen ja peräänantamattomuuden taidonnäyte.

Olen saanut viime aikoina kohdata useita nuoria yrittäjiä ja häikäistynyt heidän osaamisestaan ja uskosta omaan visioonsa. Useat kansainväliset tutkimukset tukevat kuvaa kasvavasta yrittäjyydestä nuorten keskuudessa. Tutkimukset myös kertovat, että maksimaalista voiton tavoittelua tärkeämpää nuorille sukupolville on halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmisten elämään. Halu muuttaa maailmaa. Tutkimukset myös kertovat, että yrittäjyys ei ole helppoa. Usean menestyvän yrityksen takana on monesti jopa useampi epäonnistunut yritys tai alkuperäisestä ideasta on kokeilun kautta päädytty lopulta aivan toisen alan yrittäjiksi. Tämä on ainakin itselleni rohkaisevaa kuultavaa. Kaiken ei tarvitse olla yhden kortin varassa, paikkaa saa ja voi joutua hakemaan ja kompastuksen jälkeen saa nousta ylös ja yrittää uudestaan.

Yrittäjyys on hyvä vaihtoehto niille nuorille, joille se sopii. Tätä vaihtoehtoa voisimme vielä hyödyntää huomattavasti tehokkaammin. Tämä edellyttää, että kouluissa ja kasvatuksessa tarjotaan hyvää realistista tietoa ja kokemuksia yrittämisestä. Tarvitaan opetusta ja nuorisotoimintaa, joka tukee nuorten luovuutta, auttaa heitä ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja rohkaisee omien tavoitteiden kehittämiseen.

Sain yrittäjyyden ja koulumaailman välisestä yhteydestä rohkaisevan esimerkin vierailullani Riihenmäen koululla Mäntsälässä. Oppilaskunnan hallitus pyörittää päivittäistä jäätelökioskia koulussa. Yksi oppilas vastaa tilauksista ja myynnistä, ja oppilaskunnan kesken on tehty työnjakoa käytännön asioiden pyörittämisestä. Tuotot käytetään yhteisen koulun kehittämiseen. Tämä oli loistava esimerkki yrittäjyyden ja tavoitteellisuuden näkökulmasta. Oppilaskuntatoiminta ja ohjaavan opettajan tuki oli saatu järjestettyä oppilaita innostavalla ja rohkaisevalla tavalla. Olisi tärkeää, että tämä olisi mahdollista kaikissa Suomen kouluissa. Se lisää yleisesti vuoropuhelua oppilaiden ja opettajien kesken sekä antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja edistää koulun yhteishenkeä. Se on myös yksi hyvä kanava oppia yrittäjyyttä ja lähteä avaamaan sitä kaikkeen koulun toimintaan.

Myös median esille nostamat tarinat ovat tärkeitä. Yksi näistä tarinoista oli Helsingin Sanomien jutun nuoresta yrittäjästä, Teemu Nikkasesta, joka sai 18-vuotiaana yrittäjänä kutsun linnajuhliin. Nikkanen on noussut Rekolan Kukkatalon apupojan tehtävistä liikkeen omistajaksi. Helsingin Sanomien jutussa hän kertoi, että häntä on ohjannut innostuneisuus ja pienet haaveet. Hän valitsi hyvästä koulumenestyksestä huolimatta jatko-opintojen sijaan tekemällä oppimisen ja yrittäjänä toimimisen. Helppoa yrittäjänä oleminen ei ole ollut, sillä liikettä on pyöritettävä aamuneljästä tukkutorilta iltayhdeksään liikkeen sulkemiseen saakka.

Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin innostaa yrittäjyyteen, on antaa yrittäjyydestä realistinen kuva. Yrittäjyys vaatii rohkeutta, ahkeruutta, organisointi-, priorisointi- ja stressinhallintakykyä, kykyä ottaa vastuuta omista, ja usein myös muiden, teoista ja valinnoista. Ennen kaikkea tarvitaan hyvä liikeidea sekä paloa ja resursseja toteuttaa se.

Yrittäjäksi ryhtyminen liitetään usein vain yksityisyrittäjyyteen. Mutta myös osuuskuntamalli voi olla vaihtoehto, jos yksityisyrittäjäksi lähteminen tuntuu liian rajulta muutokselta ja yhdessä tekeminen on luontaisempi toimintatapa.

Ennen kuin minut valittiin kansanedustajaksi, ehdin toimia vajaa kolme vuotta yrittäjänä. Vaikka olin yrittäjäksi ryhtyessäni jo yli 30-vuotias ja saanut hyvin monipuolista kokemusta eri elämän osa-alueilta, yrittäjyyteen liittyi selvästi vahva määrittelemätön henkinen kynnys. Nähdä itsensä yrittäjänä. Ihmisenä, jonka idealle tai osaamiselle onkin kysyntää ja siitä voisi muodostua palvelu, jota toiset tarvitsevat. En lakannut hämmästelemästä, kun yritys alkoi löytää muotonsa. Tunne oli samalla tietysti äärimmäisen voimauttava. Nähdä omien visioiden muuttuvan konkretiaksi. Tätä henkistä rimaa on tärkeä ja olennaista madaltaa, jotta yrittäjyys löytäisi kiinnostuneet nuoret varteenotettavana vaihtoehtona.

Jaa sivu: