— Jani Toivola

Pitkäjänteisellä kehityspolitiikalla irti köyhyydestä

Hallituksen eilen esittelemä lisätalousarvioesitys sisälsi 15 miljoonan euron leikkaukset kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoihin. Kuten Pekka Haavisto ja Johanna Sumuvuori eilen kirjoittivat, Vihreät eivät hyväksy leikkausta ja jätämme aiheesta lisätalousarvioesityksen.

Suomi on sitoutunut nostamaan virallisen kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Viime kevään kehysriihessä hallitus päätti jo leikata kehitysyhteistyövaroista 50-100 miljoonaa euroa, vaalikauden aikaisempien leikkausten lisäksi, vuosittain kehyskaudella 2015-2018. Ilman Vihreitä tuo leikkaussumma olisi ollut tuntuvasti suurempi. Hallituksen uusin leikkausesitys pudottaa Suomen maksaman kehitysavun BKTL-osuuden 0,47 prosenttiin tänä vuonna.

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen ja sen myötä kansainvälisistä sitoumuksista irtaantuminen vie pohjaa koko kansainvälisen kehitysavun idealta ja oikeutukselta. Jos yksittäiset maat tekevät heikosti ennakoitavissa olevaa kehityspolitiikkaa ja jättäytyvät pois yhteisistä rahallisista tavoitteista, asettaa se koko maailman kehityksen vaakalaudalle eikä millään tavalla edistä kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Mitä huonommin kehitysyhteistyöhön kohdennettava rahoitus on ennakoitavissa, sitä epätasaisempia ovat myös noilla rahoilla saavutetut tulokset. Vain pitkäjänteisellä sitoutumisella saavutetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Kehitysavun ja kehitysyhteistyön kautta on saatu jo aikaan valtavia edistysaskelia viimeisen 20 vuoden aikana. Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien osuus maailman väestöstä on saatu puolitettua, aliravitsemuksesta kärsivien lasten osuutta kehitysmaiden lapsista on saatu pienennettyä ja lapsikuolleisuus on saatu puolitettua vaikka maailman väkimäärä on tuossa ajassa kasvanut merkittävästi.

Lähes kaikki tytöt pääsevät nykyään kouluun, mutta haasteena on edelleen tuon koulupolun turvallisuus sekä se, että tytöille taataan myös oikeus pysyä koulussa opintojensa loppuun.

Yksi kehitysyhteistyön vaikuttavuuden haasteista on se, että jokainen hallitus määrittelee kehitysyhteistyön tavoitteet uudelleen. Uuden hallituksen myötä kehityspoliittisen ohjelman toiminta-alueet ja tavoitteet saattavat vaihdella rajustikin. Tämä ei ole hyvä asia vaikuttavuuden näkökulmasta. Kehityksen edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä selkeällä visiolla.

Olen eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtajana vetänyt koko vaalikauden kestänyttä Hyvää työtä vieläkin paremmin -dialogisarjaa, jossa olemme käyneet eri kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa yhdessä läpi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavia tavoitteita (sukupuolten tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastokestävyyden vahvistaminen). Toiminnan tavoitteena on ollut kehitysyhteistyössä havaittujen päällekkäisten toimintojen purkaminen, toiminnassa havaittujen aukkojen paikkaaminen sekä Suomen vahvan kehitysosaamisen parempi esilletuominen sekä vahvempi hyödyntäminen.

Olemme työryhmän kanssa asettaneet hallitusohjelmatavoitteeksi, että Suomeen luodaan pitkän aika välin kehityspolitiikan raamit ja tavoitteet, jotka valmistellaan parlamentaarisesti. Tavoitteet kantaisivat yli hallituskausien ja kukin hallitus tekisi omat painotuksensa. Työryhmän tavoitteena on myös se, että Suomi pitää kiinni valitsemastaan linjasta, jossa ihmisoikeusperustaisuus on kaiken kehityspolitiikan perusta. Tällä linjalla puretaan parhaiten eriarvoisuutta, vähennetään köyhyyttä ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa

Yle uutisoi tämän vuoden tammikuussa brittiläisen avustusjärjestö Oxfamin arviosta, jonka mukaan rikkain prosentti maailman ihmisistä omistaa pian puolet kaikesta maailman omaisuudesta, jos heidän osuutensa kasvu jatkuu nykyistä vauhtia. Ofman arvioi, että joka yhdeksännellä ei ole tarpeeksi syötävää ja yli miljardi elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Tämänkaltainen maailma johtaa vain turvattomuuden, epätoivon ja epävakauden leviämiseen. Suomi ei pysty yksin kääntämään tätä kelkkaa, mutta olemme osa kokonaisuutta ja sydämestäni toivon, että haluamme olla vähentämässä eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti.

Jaa sivu: