— Jani Toivola

Kaikkien koulu

Jani Toivola

Koulut ovat taas alkaneet ja on aika pohtia minkälainen koulu olisi hyvä kaikille oppilaille. Monelle kouluvuoden alkaminen on uusi alku ja toisille taas paluu tuttuun ympäristöön ja kohti seuraavia haasteita. Joukossa on myös niitä jotka pelkäävät tai kokevat olevansa näkymättömiä – heitä joille koulu on ahdistava paikka. Koulu kuuluu kaikille ja kaikkien tulisi tuntea siellä olonsa mukavaksi ja tervetulleeksi.

Tämän viikon maanantaina julkistettiin kahden eri tutkimushankkeen (Suomi nuorten kasvuympäristönä, Oma linja) tuloksia, jotka molemmat kertoivat huolestuttavaa faktaa lasten ja nuorten eriarvoisesta asemasta oppijoina. Näillä on suora kytkös erilaisista taustoista tulevien nuorten epätasaisista mahdollisuuksista rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Eriarvoistavia tekijöitä ovat muun muassa vanhempien koulutustaso, perheen työllisyystilanne ja muu hyvinvointi sekä kodin tarjoama kulttuurinen pääoma tai sen puute. Vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat myös sukupuoli sekä maahanmuuttajuus. Tutkimukset nostavat vahvasti esille pohdinnan siitä, millaista koulutuspolitiikkaa meillä harjoitetaan. Samalla ne kertovat laajemmin siitä, miten kaikki yhteiskunnallinen eriarvoisuus syö tärkeintä yhteiskunnallista pääomaamme eli ihmiselämän potentiaalia. 

Koulut laativat tänä syksynä omat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussunnitelmansa. Kaikki suomalaiset koulut siis puntaroivat sitä, miten rakenteellista syrjintää saataisiin purettua koulun seinien sisällä. Opettajat miettivät, että vahvistavatko he opettajina yhteiskunnan stereotyyppisiä asenteita opetuksessaan vai pyrkivätkö aktiivisesti purkamaan niitä. Pienistä puroista syntyy iso virta, sanoo vanha sananlasku. Näin on myös sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen. Tekemällä pieniä muutoksia arjessamme muutamme maailma kohti paikkaa, jossa kaikilla yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä ja elää onnellinen elämä.

Yhdenvertaisuus on esteettömyyttä joka tasolla niin fyysisesti kuin henkisestikin. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta määrittää itse oma identiteettinsä ja oikeutta tulla kohdatuksi sen mukaan. Näin se on myös hyvinvoivia nuoria ja parempaa oppimista.

Yhdenvertaisuus pakottaa meidät olemaan herkkinä toinen toistemme suhteen. Ennemmin kuin oletamme, kysymme ja kuuntelemaan. Se tarkoittaa yhteisöä, jossa kenenkään ei tarvitse piilottaa tai peittää puolia itsestään tai kantaa mukanaan pelkoa ja häpeää. Mitä laveampi ja uteliaampi on käsityksemme toinen toisistamme, sitä enemmän ovat ovet avoinna tulevaisuudelle jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Jokainen meistä kokee sukupuolensa eri tavalla, oli kokemuksessa sitten kyse naiseudesta, mieheydestä tai jostain muusta. Siksi on tärkeää, että eri kokemuksille annetaan tilaa. Jokaisen tulisi saada tulla kohdatuksi omana itsenään. Hyvä opettaja osaa luoda luokkahuoneeseen sellaisen tilan, jossa kaikki kovat itsensä tervetulleeksi ja tärkeäksi omana itsenään. Tämä heijastuu koulun käytävillekin.

Koulumaailmassa yhdenvertaisuudessa saattaa olla kyse siitä, mitä nimeä opettaja käyttää oppilaasta tai siitä miten hän kannustaa oppilaitaan. Kiusaamiseen puututaan tiukasti, mutta ratkaisukeskeisesti.  Unohdetaan sukupuolen perusteella muodostetut opetusryhmät ja tehdään koulun vessoista yksittäisiä ja jätetään ne merkitsemättä tytöt/pojat.

Näillä pienillä jutuilla on suuri merkitys. Niiden avulla luodaan toimintakulttuuri, jossa kaikki saavat itse määritellä itsensä - tai olla määrittelemättä.

Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen tärkeä arvo on lasten ja nuorten osallistuminen suunnitelman laadintaan. Se on erinomainen tilaisuus lisätä nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja luoda uusia linkkejä oman ajattelun ja ympäröivän yhteiskunnan välille. Tekemällä pieniä muutoksia kielenkäytössä ja pohtimalla omia asenteitaan yksi opettaja saattaa muuttaa monen lapsen ja nuoren elämän. Näillä pienillä teoilla muutetaan maailmaa tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi isolla tavalla.

Voit lukea aiheesta lisää blogissani 14 askelta kohti tasa-arvoisempaa koulua sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilla.


Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja.