— Jani Toivola

Romanien kansallispäivänä Suomen on vihdoin muututtava

Jani Toivola

Romanien kansallispäivää on kansainvälisesti vietetty 8. huhtikuuta vuodesta 1990 lähtien, mutta Suomessa kansallispäivä pääsi almanakkaan ensimmäistä kertaa neljä vuotta sitten. Romanit ovat asuneet Suomessa yli 500 vuotta ja muodostavat keskeisen osan Suomen historiaa, mutta romanit ovat edelleen yksi Suomen sorretumpia vähemmistöjä. Huolimatta romanien merkittävästä roolista suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa, syrjinnän erilaiset muodot ovat arkipäiväinen kokemus monelle romanille.

Vähemmistövaltuutetun (nyk. yhdenvertaisuusvaltuutettu) vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan melkein 70 % romaneista on kokenut syrjintää. Romaneilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia keskeisillä elämänalueilla, mikä johtuu valtaväestön harjoittamasta syrjinnästä. Valtaväestön syvälle juurtuneet ennakkoluulot haittaavat romanien toimijuutta sekä osallisuutta yhteiskunnassa, jolloin heidät pakotetaan elämään yhteiskunnan reunalla.

Kukaan romani ei ole suojassa syrjinnältä. Asenteet romaneja kohtaan ovat niin häkellyttävän kovat, että työnantajat ovat valmiita syrjimään jo romanilapsia. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta erikoissuunnittelija Malla Laiti nosti Helsingin Sanomien haastattelussa esiin tapauksen, jossa itähelsinkiläisen koulun romanilapset eivät saaneet tet-harjoittelupaikkaa opettajien tuesta huolimatta. Syrjinnän kokeminen jo niin nuoressa iässä herättää epätoivoa tulevaisuudesta, jota lapsen ei koskaan pitäisi kokea.

Lapsiasiavaltuutetun tekemän Enemmän samanlaisia kuin erilaisia -selvityksen mukaan valtaosa 10-18-vuotiaista romanilapsista kertoi kokeneensa syrjintää ja kiusaamista. Turvaton kouluympäristö ja värittyneet asenteet vaikuttavat nuorten koulumenestykseen, mutta tutkimusten mukaan romanit ovat tästä huolimatta onnistuneet parantamaan koulutustasoaan. Silti romanien työllistyminen on vaikeaa romaninuorille, koska ennakkoluulot ja syrjintä vallitsevat kohtaamisiamme romanien kanssa.

Osa romaneista kuulee suoraan palautetta työnantajalta, että heidän palkkaamisensa pilaisi yrityksen maineen tai lisäisi turvattomuuden tunnetta asiakkaiden keskuudessa. Nämä ovat niiden romanien kokemuksia, jotka ovat edes päässeet niinkin pitkälle kuin keskustelemaan työnantajan kanssa. Moni romani ei koskaan pääse työhaastatteluun, koska nimi kertoo ihmisen taustan ja hänet hylätään suoralta kädeltä.

Moniperustainen syrjintä altistaa erityisesti naiset, vammaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat romanit syrjinnälle. Heitä ei uhkaa pelkästään valtaväestön kaltoinkohtelu, vaan myös oma yhteisö saattaa hylätä heidät. Tämä tarkoittaa monille romanille viimeisenkin turvallisen paikan menettämistä, kun muu yhteiskunta jo valmiiksi suhtautuu sinuun epäilevästi eikä kukaan hyväksy sinua sellaisenaan kuin olet. Näin ei pitäisi tapahtua kenellekään.   

Tilanne on hälyttävä, ja siihen on puututtava välittömästi konkreettisilla toimenpiteillä, kuten lisäämällä tietoisuutta romaneista valtaväestön keskuudessa ja purkamalla ennakkoluuloja. Romaniasian neuvottelukunta on parhaillaan viimeistelemässä toista romanipoliittista ohjelmaa vuosille 2018-2022. Luonnos sisälsi monia tärkeitä toimenpiteitä, jotka tulevat tarpeeseen ja edistävät romanien asemaa Suomessa ja muualla Euroopassa kansainvälisen yhteistyön kautta. Ohjelman toteuttaminen vaatii kuitenkin riittävät resurssit, koska muutoin sanat eivät muutu teoiksi, eikä romanien tilanne parane.

Meidän on muutettava asenteitamme, jotka oikeuttavat syrjinnän romaneja kohtaan ja tekevät kokonaisen väestöryhmän näkymättömäksi. Romanit ovat oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa, jossa heillä pitää olla mahdollisuus toimia ja osallistua. Vihreät on vahvasti sitoutunut yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, joka tarkoittaa myös romanien oikeuksien edistämistä. Meistä kukaan ei ole vapaa syrjinnästä, ennen kuin meitä kaikkia kohdellaan ihmisarvojen mukaisesti.