— Janina Andersson

Maatalouden ympäristötuet suojelemaan Itämerta tehokkaammin

Itämeren alueen päättäjät ovat kokoontuneet täksi päiväksi Helsinkiin Itämeri-huippukokoukseen. Seminaarin tarkoitus on, että osallistujamaat antavat konkreettisia lupauksia teoista, joilla voidaan vaikuttaa Itämeren tilanteeseen. Ruotsi näytti suuntaa lupaamalla heti aamulla kaksinkertaistaa tukensa Itämeren suojelukomissiolle.

Viime syksynä Tukholman yliopiston meriekologian laitos julkaisi tutkimuksen, että Itämeren saastuttaminen on ensimmäistä kertaa vähentynyt. Saastuttaminen on vähentynyt melkein joka maassa. Ainoastaan yksi häpeätahra löytyi: Suomen alueelta saastuttaminen ei ole vähentynyt vaan päinvastoin kasvanut.

Viime keväänä puolestaan Suomen ympäristökeskus julkaisi tutkimuksen maatalouden ympäristötukien vaikuttavuudesta. Tutkimuksen mukaan ympäristötuet eivät ole 1990-luvun alun jälkeen enää parantaneet vesien laatua merkittävästi. Ympäristötuet ovat tukeneet lähinnä viljelijöitä, eivät niinkään ympäristöä. Tutkimus suositteli, että jatkossa pitäisi tehdä kohdennettuja, alueellisia toimia, joissa otetaan huomioon paikalliset olot.

Koko maatalouden ympäristötuki tulisi muuttaa niin, että Itämeren alueen maiden tuki olisi eriytetty muista EU-maista, joissa vesistöjen rehevöityminen ei ole yhtä suuri ongelma. Itämeren valuma-alueella tuki pitäisi olla kohdistettu ensisijaisesti kalteville rantapelloille, joista suurin osa ravinteista valuu vesistöihin. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi Suomen kohdalta, että rahat satsattaisiin TEHO-hankkeen tapaisiin toimenpiteisiin sisämaan tukirahojen kustannuksella. Näin saataisiin tarvittavaa tehoa Itämeren suojeluun, ei pelkästään Suomeen vaan myös muihin Itämeren alueen maatalousintensiivisiin maihin.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja MTK:n "Tehoa maatalouden vesiensuojeluun" –hanke (TEHO) pyrkii paikallisesti vähentämään maatalouden kuormitusta vesistöissä. Tilakohtaisella neuvonnalla on keskeinen sija tässä projektissa. Hankkeen ensimmäinen väliraportti julkaistiin taannoin ja sen mukaan TEHO-hankkeen kehittämä ympäristökäsikirjan laatimisen sisältävä toimintamalli on osoittautunut hyväksi lähtökohdaksi vesiensuojelullisen tilaneuvonnan kehittämiseen. Tiloilla tehty henkilökohtainen neuvonta on jo nyt tuottanut konkreettisia vesiensuojelutuloksia mm. perustettujen suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen sekä laajan jaloittelutarhan tehostetun vesienkäsittelyn muodossa. Hanke pitäisi nyt laajentaa muuallekin Lounais-Suomen alueelta.

Jaa sivu: