— Jarno Lappalainen

5 syytä siirtyä perustuloon

Jarno Lappalainen.

Minulle yksi tärkeimpiä syitä olla mukana vihreän politiikan tekemisessä on ennakkoluulottomuus uudistusten edessä. Uudistusmielisyys on tärkeää, koska Suomi ei pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin nykyisillä rakenteilla. Siksi tarvitaan rohkeita uudistuksia monella yhteiskunnan osa-alueella.

Yksi suurinta muutosvastarintaa osakseen saavista politiikan alueista on sosiaaliturva. Tämä on ymmärrettävää. Sosiaaliturvajärjestelmä on hyvinvointivaltion kovaa ydintä, joka on kehittynyt aikojen saatossa varmistamaan yhteiskunnan turvaverkon pitävyys silloin, kun elämä näyttää nurjan puolensa.
 
Vuosien saatossa sosiaaliturvaa on täydennetty, laajennettu, välillä leikattu ja kokonaisuutena katsoen monimutkaistettu. Se ei enää vastaa nykyajan tarpeisiin. Miksi? Tässä muutama syy.

1. Työurat pirstoutuvat

Nykyisillä työmarkkinoilla yhä harvempi voi odottaa työskentelevänsä saman työnantajan palveluksessa suuren osan työurastaan. Miltei kaikille on työuran eri vaiheissa tiedossa lyhyempiä tai pidempiä jaksoja, jolloin ollaan työpaikkojen välissä tai tehdään epäsäännöllisiä töitä esimerkiksi freelancer-pohjalta. Perustulo yksinkertaistaisi elämän solmukohtien yli menemistä, sillä tarve selvitellä ja hakea eri etuuksia vähenisi roimasti. Se vapauttaisi ihmiset tekemään omia valintojaan byrokratian rattaissa suunnistamisen sijaan.

2. On-off-maailma on menneisyyttä

Yhä harvempi kansalainen tulee jatkossa osumaan enää yhteen yksiselitteiseen työmarkkinakategoriaan. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme lähtee kuitenkin oletuksesta, että kaikki ihmiset voidaan jaotella työssäkäyviin, kotihoidontuella oleviin, työttömiin, opiskelijoihin, toipilaisiin, yrittäjiin ja niin edelleen.
 
Silti tukiverkkomme ei ole reagoinut muutokseen juuri mitenkään. Siirtyminen eri kategorioiden välillä on hankalaa ja moni osuu kategorioiden välimaastoon. Pahimmillaan yhdestä kategoriasta toiseen riistää oikeuden sosiaaliturvaan kokonaan tai aiheuttaa viikkojen viivästyksiä tukien saamisessa. Tämä voi olla pienituloiselle kotitaloudelle tuhoisaa.

3. Yrittäjien sosiaaliturva

Yrittäjien sosiaaliturva on Suomessa heikko. Sosiaaliturvan piiriin pääseminen edellyttää käytännössä yritystoiminnan lopettamista, mikä on kansantalouden kannalta järjetöntä. Kannattamatonta yritystä ei tietenkään kannata väkisin pitää pystyssä, mutta ei ole järkeä pakottaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa pistämään toiminimensä pillejä pussiin työtilanteen heikentyessä. Perustulo tarjoaisi sosiaaliturvan myös yrittäjille eikä yritystä joutuisi kuivan kauden jälkeen perustamaan uudelleen.

4. Työttömän euro ei saa olla 20 senttiä

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme tuottaa vakavia kannustinloukkuja ottaa työtä vastaan. Pahimmillaan työttömälle jää esimerkiksi keikkatyöllä ansaitusta eurosta vain 20 senttiä käteen., kun verot ja sosiaaliturvan tarveharkinta haukkaavat leijonanosan tulovirrasta Tämä on kohtuutonta millä tahansa mittarilla.
 
Vihreät sai päättyvällä vaalikaudella läpi perustuloa kohti vieviä uudistuksia, jotka parantavat osa-aikatyöhön työllistymisen kannustavuutta. Oheisesta kuvasta kuitenkin käy selvästi ilmi, että työtä kannustinloukkujen purkamisessa kuitenkin edelleen riittää.

Graafi: Puolipäivätyöhön työllistymisen työllistymisveroasteet 2011 ja 2015.*

Puolipäivätyöhön työllistymisen työllistymisveroasteet 2011 ja 2015.*

5. Turhaa sääntelyä

Etuusmenoihin verrattuna byrokratian suorat kulut ovat vähäiset.  Etuuksien käsittely Kelassa on varsin tehokasta eikä vie kovin paljon työvoimaa. Turhaa työtä se vähimmäisetuuksien osalta silti on.
 
Piiloon jää myös se kustannus, joka aiheutuu jokaisen edunsaajan asiaan käyttämästä työajasta. Hakemuksien tekeminen ja oman toimeentulon, työttömyyden tai työllisyyden todistelu on turhaa ja tuottamatonta työtä, joka kuormittaa usein jo muutenkin haastavassa elämäntilanteessa olevia. Tähän rumbaan kuluvan ajan voisi käyttää paremminkin vaikkapa töiden hakemiseen, yritystoiminnan käynnistelyyn tai vapaa-aikaan.

Mikä on ratkaisu?

Vihreiden ratkaisu on pistää koko sosiaaliturva remonttiin. Korvaamalla nykyinen perusturva 560 euron suuruisella perustulolla yksinkertaistettaisiin nykyistä sosiaaliturvan sillisalaattia huomattavasti. Poistamalla vähimmäisetuuksien anomiseen liittyvä byrokratia vapautetaan resursseja valtionhallinnossa, mutta aivan erityisesti ihmisten arjessa.
 
Vihreiden tuoreen perustulomallin mikrosimulaatio osoittaa, että perustuloon siirtyminen on mahdollista toteuttaa kansantalouden ja tulonjaon kannalta kestävästi. Täydellinen tämäkään malli ei vielä ole, mutta se on yksi harvalukuisista konkreettisista keskustelunavauksista. Laajamittainen perustuloon siirtyminen vaatii lisälaskelmia ja kokeilun, jolla selvitetään perustulon käytännön vaikutuksia. Nämä toimet täytyy kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.
 
Sosiaaliturvan uudistaminen on tarpeellinen keino vastata muuttuvaan maailmaan ja työelämään. Perustulo on täysin toteuttamiskelpoinen idea. Nyt on kyse enää poliittisesta tahdosta. Ääni vihreille on ääni tämän tahdon puolesta.
 
*) Lähde: Kotamäki, Mauri; Kärkkäinen, Olli 2014. Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus. Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014. https://www.tem.fi/files/41522/kotamakikarkkainen.pdf.