— Jenni Pitko

Uusi tieliikennelaki vie Suomea kohti eurooppalaista pyöräilykulttuuria

Kuva Jenni Pitkosta

Tänään astuu voimaan uusi tieliikennelaki, joka parantaa merkittävästi pyöräilyn turvallisuutta sekä kannustaa kuntia suunnittelemaan entistä sujuvampia pyöräreittejä.

Suomi on poikkeuksellinen maa. Meillä jalankulkijat ja pyöräilijät on jostain kumman syystä perinteisesti pakotettu samoille “kevyen liikenteen” väylille. Euroopan mittakaavassa tämä on hyvin erikoista, sillä järjestely ei kannusta pyöräilyyn ja lisää onnettomuuksien riskiä.

Kevyen liikenteen väylä on käsitteenä ongelmallinen ja se pitäisi saada pois kokonaan liikennesanastosta. Kevyellä liikenteellä viitataan samanaikaisesti niin kävelyyn, pyöräilyyn, rullaluisteluun kuin potkulautailuun. Siinä missä jalankulun kulkunopeus on hyvin matala, vastaa pyöräilyn nopeus kaupunkiajossa enemmän henkilöautoliikennettä. Kävelyyn liittyy pysähtelyä ja lapsilla leikkiä, pyörä taas on ajoneuvo, jolla kuljetaan helposti 10–25 km/h. On erikoista, että Suomen liikennesuunnittelussa pyöräliikenne on rinnastettu jalankulkuun.

Tänään astuu kuitenkin voimaan uusi tieliikennelaki, joka parantaa merkittävästi pyöräilyn asemaa. Laki on askel kohti eurooppalaista pyöräilykulttuuria, jossa pyöräily nähdään vahvemmin ajoneuvoliikenteenä.

Yksi keskeinen uudistus on, että jatkossa pyörätiet ovat lähtökohtaisesti yksisuuntaisia. Yksisuuntaisuus parantaa huomattavasti liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Ennen autoilijan on ollut vaikea hahmottaa, että pyöräilijä voi ajaa risteykseen vauhdilla sekä vasemmalta että oikealta ja tämä on ollut selkeä riski liikenneturvallisuudelle.

Joissakin paikoissa, kuten kaupunkien ulkopuolella tai lain voimaantulon alkuvaiheessa jo olemassa olevilla väylillä, voi pyörätie jatkossakin olla kaksisuuntainen. Kaksisuuntaisuus on osoitettava erillisellä liikennemerkillä. Liikennemerkin asettamiselle on valitettavasti annettu niinkin pitkä siirtymäaika kuin 7 vuotta, mutta toivomus on, että kunnat toimivat ripeästi.

Uusi tieliikennelaki johtaa siihen, että kunnat joutuvat jatkossa miettimään tarkasti, missä kulkee pyöräteitä mihinkin suuntaan. Tämä kannustaa kehittämään pyöräverkostoa kokonaisuutena niin, että pyörällä liikkuminen on sujuvaa. Tämä vie meitä kohti kokonaisuudessaan parempaa, eurooppalaista liikennekulttuuria. 

Toinen hieno asia on kokonaan uusi katutyyppi, pyöräilykatu. Pyöräilykaduilla autoilijan on lain mukaan sovitettava ajonopeus pyöräilyn mukaiseksi, annettava pyöräilijöille esteetön kulku ja pysäköitävä vain erikseen merkityille pysäköintipaikoille. Tämä antaa pyöräilylle lisää tilaa kaupungeissa.

Lisäksi pyöräteiden merkinnät paranevat ja luvassa on uusia pyöräilyä helpottavia liikennemerkkejä, kuten paikkakuntien välisiä etäisyyksiä osoittavia suunnistustauluja. Kun pyöräily on turvallista ja sujuvaa, se lisääntyy. Kaikki nämä uudistukset siis tukevat hallituksen tavoitetta kasvattaa kävelyä ja pyöräilyä 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. 

Pyöräilyn edistäminen hyödyttää sekä ilmastoa että kansanterveyttä. Tieliikennelain kannustaessa kuntia suunnittelemaan pyöräteistä kattavaa verkostoa, on vihreiden tavoitteena, että hallitus takaa kunnille riittävä resurssit tähän kehitystyöhön.