— Johanna Karimäki

Vakuudet ja Ecofin-kokous

Suomen vakuusvaatimukset eivät saaneet ymmärrystä muilta euromailta, vaan Suomea on pidetty neuvottelupöytien häirikkönä. Mutta eikö Kreikka, joka ei ole noudattanut lainojen ehtona olevaa talouskuuria, ole häirikkö? Kreikan julkinen velka on 160 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja julkisen talouden alijäämä yli kahdeksan prosenttia. Kansa mellakoi ja työttömyys kasvaa lähestyen kuuttatoista prosenttia.

Suomi taas on aina noudattanut sääntöjä, ollut yksi harvoista vakaus- ja kasvusopimuksessa pysyneistä maista, AAA-luokan maa. Huomionarvoista on, että isot talousmahdit Saksa ja Ranska rikkoivat vakaus- ja kasvusopimusta jo 2007. Alun perin EU:n rahajärjestelmissä oli siten pahoja valuvikoja. EU-parlamentin juuri hyväksymä 6 lain paketti, sixpack, on välttämätön alku valuvikojen korjaamiseksi. Se kiristää jäsenvaltioiden talouskuria. Lait mahdollistavat rikkureiden rankaisemisen entistä helpommin.

Valtionvarainministeri Urpilainen on onnistunut neuvottelemaan Luxemburgin Ecofin -kokouksessa Suomelle vakuudet. Vakuudet on ollut ymmärrettävä tavoite, vaikka vihreä ryhmä on toisaalta pelännyt niiden vaikeuttavan muiden tavoitteidemme etenemistä. Asiasta on pidetty kiinni, sillä se on kirjattu hallitusohjelmaan ja pääministeri Katainen ilmoitti heinäkuussa sopineensa vakuuksista muiden EU-maiden kanssa.

Jos Kreikalla olisi antaa aitoja vakuuksia kaikille, ei mitään hätäpaketteja tarvittaisi. Suomen eduksi asiassa koitui AAA-luokitus, sillä malli, johon on päädytty, voi tulla kyseeseen vain parhaan luottoluokituksen maalle. Järjestely on jokseenkin monimutkainen myyntiketju, jossa Kreikka laskee liikkeelle 880 miljoonan euron edestä valtion obligaatioita suorittaakseen vakuussumman Suomelle. Koska Kreikan omat obligaatiot ovat erittäin riskipitoisia, ne vaihdetaan markkinoilla AAA-luokan arvopapereiksi. Näistä asiakirjoista huolehtii asiamies eli kansainvälinen investointipankki. Erillistilillä olevat arvopaperit toimivat vakuutena, jos Kreikka jättää maksamatta ERVV:ltä saamansa lainat. Kreikan valtion likviditeetti on nykyisin heikko, joten operaatio toteutetaan 2011-2014 aikana. Eikä tässä vielä kaikki, mahdollinen laukeava vakuus maksettaisiin Suomelle vasta 15-30 vuoden kuluessa korkoineen. Lisäksi Suomi joutuu maksamaan EVM:n pääoman (1,44 miljardia euroa) kerralla. Tähän perustuu asian niin sanottu edullisuus Suomelle, sillä Suomen alhaisten velanhoitokustannusten johdosta EVM:n maksaminen kerralla ei ole Suomelle ongelma.

On helpotus, että vakuusvääntö on vihdoin ohitse ja voimme keskittyä muihin kysymyksiin. Se, että Suomen neuvottelijat pysyivät tiukkoina vaateissaan, saattoi vahvistaa tunnetta, että nyt halutaan vaihtaa EU:n talouspolitiikan suuntaa. Finanssimarkkinoiden sääntely, transaktiovero ja moni muu asia voi edetä nyt nopeammin.

Jaa sivu: