— Johanna Karimäki

Kattava ilmastosopimus on Suomen etu

Durbanin kokous ehti venyä puolitoista vuorokautta yliajalle, ennen kuin tapahtui se, mihin moni ei etukäteen muutaman laihaksi jääneen ilmastokokouksen jälkeen uskonut: kokouksessa saatiin aikaan tiekartta sitovaan sopimukseen, jossa kaikki maat ovat mukana.

Tämän lisäksi Kioton pöytäkirjasta saatiin aikaan toinen velvoitekausi ja vihreä ilmastorahasto. Tulos on kunnioitettava ja historiallinen, sillä päästöjen rajoittamiseen saatiin ensimmäistä kertaa sitoutettua lopulta myös Kiinan ja Intian kaltaisia nousevia talouksia.

Sopimus ei kuitenkaan ole täydellinen, ja monet ympäristöjärjestöt ovat esittäneet aiheellista kritiikkiä: kattavat päästövelvoitteet alkavat vasta vuonna 2020 ja Kioton pöytäkirjan jatkon kokoonpano jäi vajaaksi. Tehdyt päätökset itsessään eivät vielä rajoita lämpenemistä alle kahden asteen, vaan lisää on tehtävä. Se on seuraava askel.

Myös opposition suunnalta on kuulunut kritiikkiä ilmastosopimuksesta, mutta aivan päinvastaisesta syystä. Sen sijaan, että tehtäisiin enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hillitsemiseksi, oppositio toivoo, että olisi tehty huomattavasti vähemmän. Keskustapuolueen kansanedustajat kritisoivat tiistain täysistunnossa ilmastosopimusta väitteellä, että sopimus ei ole Suomen etu metsien hiilinieluja koskevan päätöksen yksityiskohtien vuoksi. Keskustan kansanedustajat arvostelivat rajusti ympäristöministeriön vuosibudjettia esitellyttä ministeri Niinistöä. He eivät nähneet mitään hyvää ilmastosopimuksessa. Esitettiinpä salissa edelleen vanha vaade ympäristöministeriön lakkauttamisesta.

Tosiasia on, että kun tehdään kansainvälistä sopimusta, jokaisen maan on joustettava jostain. Suomi neuvotteli Durbanissa EU:n rintamassa, ja saavutettujen tulosten lisäksi ministeri Niinistö neuvotteli EU:lta myös kompensaatiota Suomen  mahdollisten menetysten varalta. Toivomme oppositiolta työrauhaa ja kannustusta näille neuvotteluille. On syytä myös muistaa, että maapallon tulevaisuus on myös Suomen metsien tulevaisuus. Jos ilmasto lämpenee yli kahden asteen, tietää se luonnossa ennalta-arvaamattomia muutoksia. Esimerkiksi metsiä tuhoavat tuholaiset voivat lisääntyä hillittömästi.

Lyhyelläkin tähtäimellä sopimuksen hyöty on Suomelle kuitenkin suurempi kuin mahdollinen haitta. Maamme talous hyötyy, kun kaikilla on samat pelisäännöt, eikä muualla voida tehdä samoja asioita halvemmalla välittämättä ympäristöstä. Jos mitään ei tehdä nyt, tulevat sukupolvet maksavat kohtuuttoman taakan. Lupaus kansainvälisestä kattavasta ilmastosopimuksesta on joululahja Durbanista.

Jaa sivu: