— Johanna Karimäki

Teknologiasta ja innovaatioista menestyspotkua teollisuudelle

Teollisuuden menestymisen takuuna on jatkuva uudistuminen. Maailma muuttuu ja kehittyy, ja yksi trendi on ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttama huutava tarve teknologialle, joka pienentää päästöjä ja energian kulutusta. Sillä on mahdollista lisätä kansantaloudelle tärkeää vientiä.

Suomessa on pitkät perinteet energiatehokkuuden kehittämisessä. Luonnon olosuhteet, kylmä ilmasto, energiaintensiivinen teollisuus, kuten metsä- ja metalliteollisuus ovat ajaneet Suomea innovoimaan ja kehittämään energiatehokkuutta. Meillä on vahva pohja puhtaan energian ja ympäristötekniikan eli cleantechin osaamiselle.

On tärkeää, että teollisuus jatkaa tuotannon viherryttämistä, mutta tarvitaan myös uutta kasvua, jota tuovat lukuisat ketterät, innovoivat pk-yritykset.

Suomi häviää Ruotsille innovaatioiden kaupallistamisvaiheessa. Meillä on hyviä aihioita paljon, mutta kaupallistamisessa on parantamisen varaa. Haasteena cleantechin ja biotekniikan kasvuyrittäjyydelle on etenkin pääoman saanti markkinoilta, koska voittojen odotusaika on pitkä.

Valtion tuki uuden teknologian testaamiselle täysmittakaavaisten demohankkeiden yhteydessä on tärkeää, sillä erittäin lupaavatkin puhtaan teknologian innovaatiot sisältävät markkinariskin pitkien kehittelyaikojen vuoksi. Rahoituksessa valtion puolelta kaivataan erityisesti pitkäjänteisyyttä, sillä cleantech-hankkeiden kehittämiseen, pilotointiin ja testaukseen voi kulua 5-10 vuotta.

Se, että julkisille hankinnoille säädetään edellytys, että prosentti hankinnoista on oltava cleantechiä, on hyvä tavoite. Rakentamisessa, liikenteessä, energian tuotannossa ja jätehuollossa voidaan näin merkittävästi edistää vihreää taloutta. Esimerkiksi Tanskassa demonstroidaan ja pilotoidaan kokonaisissa kaupungeissa cleantechiä. Tämä luo kotimarkkinat, jotka helpottavat myös maailmanvalloitusta.

Vihreiden teollisuusseminaarissa nousi esille yhteistyön ja verkostojen merkitys pienten ja keskisuurten teknologiayritysten menestymisen kannalta. Suuri yritys voisi ottaa kylkeensä pienen innovatiivisen yrityksen, jolloin hyvä yhteistyö hyödyttäisi molempia.

Toisaalta, voisivatko suuryritykset toimia pääomasijoittajina? Esimerkiksi ABB:llä on oma Sveitsissä toimiva sijoitusyhtiö, joka sijoittaa mm. uusiutuvan energian kasvuyrityksiin. Tässä olisi yksi erittäin hyvä vaihtoehto Suomellekin, isot yritykset mukaan auttamaan aloittavia yrittäjiä, auttamaan väyliä markkinoille, sillä niillä on verkostot valmiina sekä resursseja pilotoinnin kehittämiseen ja testaukseen.

Lopuksi haluan korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä kehityksen takaajana. Varsinkin vaikeina aikoina on tuettava tutkimusta, sekä soveltavaa, että perustutkimusta. Näin saamme uuden kasvun siemeniä. Yliopistojen määrärahat, Tekesin, VTT:n ja monen muun tutkimusorganisaation määrärahat ovat tärkeitä. Niitä pitää kansantalouden näkökulmasta nyt lisätä, eikä vähentää.

Tutkimustyö tuottaa tänäkin päivänä tulevaisuuden lupaavia teknologioita. Hyvinä esimerkkeinä ovat Tekniikan Akateemiset -järjestön palkitsemat opinnäytetyöt. Diplomityössään Jarno Kukkola kehitti uuden verkkosuuntaajan, sähköenergian muokkaajan, joka sovittaa tuotetun energian tehokkaasti sähköverkon vaatimaan muotoon. Keksintö edistää aurinko- tai tuulivoimalan tuottaman energian syöttämistä sähköverkkoon, älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä ja parantaa energiatehokkuutta sähkömoottoreissa. Toisessa palkitussa työssä, pro gradu -tutkielmassa, Petri Hakala kehitti lämpökaivon toimintaa kuvaavan lämpöteorian ja malleja, jotka auttavat optimoimaan lämpökaivojen sijaintia.

Maapallon kantokyky asettaa luonnonvarojen kuluttamiselle rajat. Tämä ajaa kohti energia- resurssi- ja materiaalitehokkuutta. Fossiilisia poltto- ja raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla. Tässä prosessissa syntyy Sir Nicholas Sternin mukaan voittajia ja häviäjiä. Suomella on kaikki edellytykset kuulua voittajiin, mutta se vaatii vahvaa ympäristölainsäädäntöä ja satsausta puhtaan teknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrittäjyyteen.

Jaa sivu: