— Johanna Karimäki

Ilmastonmuutos on maapallon ekosysteemin suurin uhka

Tänään eduskunnassa käydään keskustelu hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta talousvaliokunnan mietinnön pohjalta. Talousvaliokunta on käynyt läpi mm. teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja vaatii korjausta toimimattomaan päästökauppaan sekä tuulivoiman rakentamisen esteiden määrätietoista poistamista.

Tuore IPCC:n raportti kertoo hätkähdyttävää tietoa merien lämpenemisestä ja vahvistaa tiedon, että ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Arktisen merijään peittämä alue on pienentynyt ja merenpinnan nousu kiihtynee.

Olemme globaalisti ilmastopäästöissä nyt pahimmalla kasvu-uralla. Maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta.

Kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä ja sitä, että 4/5 nykyisistä tunnetuista fossiilisista polttoainevaroista jätetään maahan.

Hallituksen selonteko ei vielä tarjoa kaikkia ratkaisuja maailman pelastamiseksi, vaan se jatkaa edellisen hallituksen linjaa. Päivityksen kaksi merkittävää asiaa ovat, että tuulivoiman tavoitetta on linjattu vuodelle 2025 9 terawattituntiin ja että selonteko kiinnittää huomiota pientuotannon edistämisen tarpeeseen, jota esitetään selvitettäväksi.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa kuultiin kiinnostavia asioita. Keskeisiä ovat kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n nykyisissä ilmastotavoitteissa on vuodelle 2020 tavoitteet päästövähennykselle, osuus uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuuden lisäämiselle, kullekin 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Jatkossa on tärkeää päättää kaikista näistä kolmesta yhä kunnianhimoisemmat tavoitteet. Strategiassa todetaan, että Suomen kanta EU:n 2030-tavoitteisiin määritellään 2050-tiekarttatyön yhteydessä. Toisaalta tekstissä näytetään suhtautuvan varauksella muuhun kuin päästövähennystavoitteen asettamiseen ja painotetaan mahdollisimman kustannustehokkaita keinoja. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on kuitenkin huomattu, että kaksoissääntely on tehokas tilanteessa, jossa pitää saada aikaan isoja muutoksia nopeasti.

Ilmastonmuutos on ympäristöongelma, jonka kohdalla ei yksinkertaisesti ole mahdollista testata toimivia ohjauskeinoja ja niiden dynaamisia vaikutuksia yksi kerrallaan, vaan otettava käyttöön laaja valikoima erilaisia myönteisiä ohjauskeinoja päästöjen vähentämiseksi ja kestävien investointien tukemiseksi. Kaikki kolme tavoitetta tarvitaan jatkossakin ja tavoitteiden kunnianhimoa on nostettava.

Tämän päivän isoja ongelmia ovat päästökaupan toimimattomuus ja hiilidioksiditonnin alhainen hinta. Mekanismi on heti korjattava siten, että se huomioi mm. kivihiilen hinnan ja taantuman vaikutuksen. Ylimääräiset päästöoikeudet on vedettävä pois markkinoilta.

Kivihiilen voittokulku lämpövoimaloissa on pysäytettävä. Metsähakkeen tuotantotukea on nostettava, mutta se on samalla irrotettava turpeen verotuksesta. Metsähakkeen korjuun ja logistiikkaketjun edistämiseen tarvitaan satsausta. On harkittava myös uusiutuvan energian jonkinasteista käyttövelvoitetta polttolaitoksille.

Uusiutuvan energian teknologia- ja laitemarkkinoilla on paljon vientimahdollisuuksia, mutta on tärkeää, että Suomeen syntyy alan kotimarkkinat. Uusiutuvan energian ja cleantechin referenssi- ja demonstraatiokohteiden innovaatiorahoitus on keskeistä.

Esimerkiksi kylmien alueiden merituulivoima on kansainvälisesti kasvava alue, jossa suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuuksia kehittää osaamista. Lisäksi meillä on edellytykset toimia edelläkävijänä älykkään liikenteen ja ICT-ratkaisujen hyödyntämisessä, jos mahdollisuuksiin tartutaan.

Kuulemisessa nousi esiin myös vetytalouden mahdollisuudet. Aurinko- ja tuulienergian varastointiin on etsittävä ratkaisuja esimerkiksi metaanin tai vedyn muodossa. Sähkön varastointiongelma voitaisiin osaksi ratkaista muuntamalla ylimääraäisen uusiutuvan sähkön avulla hiilidioksidia ja vettä metaaniksi. Kaasu toimii tällöin energian välivarastona. Toimiva maakaasuinfrastruktuuri tarjoaa osaratkaisun aurinko- ja tuulisähkön huoltovarmaan hyödyntämiseen.

Teollisuudessa jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen on osa tulevaisuuden luonnonvaroja säästävää menestystarinaa ja energiatehokkuus on kaikkein kustannustehokkain keino vähentää päästöjä.

Uusiutuvan lähienergian tuottajana Suomi on ihan tappiolla Ruotsi-maaottelussa. On varmistettava kotitalouksien pientuottajien verkkoon pääsy ja ylijäämäsähkön korvaus nettomittaroinnilla.

Suomen tulee rohkeammin ja nopeammin pyrkiä monipuoliseen uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon sekä sähkö- ja lämpöverkkojen älykkyyden kehittämiseen.

Emme tietenkään ole yksi haasteiden edessä. Pariisin syksy 2015 on tärkeä virstanpylväs maapallon ilmastohistoriassa. Silloin on saatava kansainvälisesti kattava globaali ilmastosopimus. Toivon sydämestäni viisautta maailman päättäjille nähdä kauas ja tehdä ratkaisut tulevien sukupolvien hyväksi.

Jaa sivu: