— Johanna Karimäki

Eläinkokeiden määrää on vähennettävä

Maailmassa on paljon kaltoin kohdeltuja eläimiä, koe-eläimen asema on yksi heikoimmista. Eläimet ovat tuntevia olentoja ja harva ihminen haluaa tuottaa eläimelle kipua ja kärsimystä. On keskeistä, että lääketieteen ja teollisuuden testeihin on käytössä eläinkokeettomia vaihtoehtomenetelmiä. Koe-eläinten käytön vähentäminen on eettisesti merkittävä kysymys.

Suomessa koe-eläinten määrä on noin 200 000 eläintä vuodessa, ja määrä on nousussa. Eniten käytetään hiiriä ja rottia, kaloja, lintuja ja koiria. Suomessa ei käytetä apinoita eläinkokeissa, vaikka laki sallisi sen. Jotkin yritykset kuitenkin teettävät apinakokeita ulkomailla. Hallitusohjelmakirjaus eläinkokeiden vähentämisestä ei valitettavasti ole vaikuttanut koe-eläinten määrään. Eläinkokeisiin saa Suomessa luvan äärimmäisen helposti. Ja maassamme on hylätty vain yksi eläinkoelupahakemus vuosina 2006-2013, joina hakemuksia on tilastoitu.

Koe-eläinten käytön vähentämiseksi Animalia on kampanjassaan vaatinut, että Suomeen tulee luoda sitova ja aikataulutettu tavoiteohjelma koe-eläinten määrän vähentämiseksi. Vihreät kannattavat tavoitetta. Olemme vaatineet vaihtoehtomenetelmien kehittämistä ja vaikutimme siihen, että eläinkokeita korvaavien vaihtoehtomenetelmien tutkimuskeskus FICAM aloitti toimintansa Tampereen yliopiston yhteydessä joulukuussa 2008.

Suomessa astui voimaan EU-direktiivin pohjalta uusi koe-eläinlainsäädäntö elokuussa 2013. Se velvoittaa koe-eläinten käytön vähentämiseen. Eläinkokeiden sijasta tulee ensisijaisesti käyttää tieteellisesti luotettavaa eläinkokeetonta menetelmää aina, kun se on mahdollista. Testausmenetelmiä, eläinten kasvatusta ja säilytystä on kehitettävä niin, että niistä aiheutuu eläimille niin vähän kipua ja haittaa kuin vain mahdollista. Lisäksi kemikaalilaki REACH edellyttää eläinkokeettomia testejä, mikäli ne ovat luotettavia, ja EU:n kosmetiikka-asetus kieltää eläinkokeet kosmetiikan testauksessa.

Kansallinen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia testimenetelmiä. Keskuksen työ on ollut menestyksekästä, ja etenkin solubiologia-alueen voimakkaasti kasvavilla markkinoilla on suurta taloudellista potentiaalia.

Vaihtoehtoisten koemenetelmien käyttöä eläinkokeiden sijaan puoltavat eläinten omien oikeuksien lisäksi muutkin syyt. Eläinkokeet ovat menetelminä kalliita. Muiden, tutkimuksiin normaalistikin kuuluvien kustannusten lisäksi koe-eläimet tarvitsevat häkkitilaa ja ravintoa. Eläintilojen ylläpito maksaa Suomessa yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. Koe-eläintoiminta keskittyy Suomessa neljään yliopistoon, joissa on koe-eläinkeskukset.

Merkittävä syy eläinkokeiden korvaamiseksi vaihtoehtoisilla menetelmillä on se, että eläinkokeet ovat hyvin epäluotettavia. Reaktio eläimessä ennustaa huonosti reaktiota ihmisessä. Eläinkokeet ennustavat esimerkiksi yhdisteiden syöpävaarallisuutta ihmisillä vain 46 prosentin todennäköisyydellä. Eläinkokeissa aikaansaatu imeytyminen eläimeen ei kerro mitään siitä, imeytyykö aine ihmisen elimistöön. Monet eläintautimallit eivät mallinna ihmisen tautia. Jos esimerkiksi suklaan vaarallisuutta tutkittaisiin koirilla, sen voisi kokeiden perusteella luokitella hengenvaaralliseksi, sillä koirien elimistö ei suklaata kestä. Eläimillä tehtäviä masennustutkimuksiakin on syytetty masennusta yksinkertaistaviksi. Kokeiden tulisikin luotettavuuden parantamiseksi perustua ihmisen biologiaan, ja ihmissoluissa havaittuihin muutoksiin.

Suomessa kehitettävillä menetelmillä on myös vientipotentiaalia maailmanmarkkinoilla. Eläinkokeettomat testit ovat iso liiketoimintamahdollisuus sekä testauspalvelun että myytävien testipakettien muodossa. Niiden maailmanmarkkinat kasvoivat liki miljardin dollarin verran vuoden 2011 aikana ollen vuonna 2012 vajaat 5 miljardia dollaria. Testimarkkinan odotetaan kasvavan lähes 10 miljardiin dollariin vuoteen 2017 mennessä. Teollisuus haluaa käyttää edullisia testimenetelmiä heti, kun ne on tuotteistettu.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmässä on ollut huoli vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin rahoituksesta, ja jätimme raha-aloitteen toiminnan turvaamiseksi. Tällä hetkellä FICAMin budjetista uupuu 600 000 euroa, jotta toiminta voi ylipäätään jatkua. Moni muu maa käyttää eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseen huomattavasti enemmän rahaa. Pienestä koostaan huolimatta FICAM on kansainvälisesti arvostettu tiedeyksikkö, jonka tärkeä työ, niin tieteen kuin eläinsuojelunkin puolesta, on turvattava.

Jaa sivu: