— Johanna Karimäki

Esteettömyys turvaa ihmisoikeuksia

Esteetön ympäristö, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat monelle itsestään selviä asioita, mutta päivittäisiä haasteita vammaiselle. Esteellinen ympäristö on syrjintää. Esteettömyydestä taas hyötyvät monet käyttäjät, vammaiset, ikääntyneet rollaattoreilla liikkuvat, jopa lastenvaunujen kanssa liikkuvat pienten lasten vanhemmat.

Suomen vammaispolitiikan ohjelmassa Vampossa (2010-2015), on yhtenä kärkenä yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. Valitettavasti suuntaus näyttää toiselta. Vuodelta 2005 peräisin olevat esteettömyysmääräykset ovat uhattuina mm. hallituksen normitalkoissa. Työryhmä selvittää esteettömyysmääräysten höllentämistä.

Toimin eduskunnan Vammaisasioiden yhteistyöryhmän (Vamyt) puheenjohtajana ja olemme tavanneet vammaisjärjestöjen, kuten Kynnys ry:n edustajia ja keskustelleet esteettömyyskysymyksistä. Olemme erittäin huolissamme, ettei esteettömyysvaatimuksia kohtuuttomasti heikennetä. Jätimme perjantaina kirjalliset kysymykset esteettömyyden turvaamisesta rakentamisessa ja palveluissa sekä joukkoliikenteessä.

Esteettömyyssäännökset eivät ole turhia, sillä vain kymmenen prosenttia Suomen asuntokannasta on sellaisia, joissa pystyy liikkumaan pyörätuolilla. Väestö ikääntyy ja ihmisten on pystyttävä asumaan kotona, joten esteettömiä asuntoja tarvitaan yhä enemmän. Hyvä suunnittelu turvaa sen, ettei esteettömyydestä huolehtiminen tule kalliiksi. On huomattavasti edullisempaa ottaa esteettömyystarpeet huomioon ja varhaisessa vaiheessa, kaavoituksessa ja rakennusten suunnittelussa, kuin tehdä tarvittavia mukautuksia jälkikäteen. Kaupunkisuunnittelussa sekä kuntien palvelujen suunnittelussa on yhä tärkeämpää huomioida erilaiset käyttäjäryhmät esimerkiksi osallistavalla suunnittelulla.

Vammaisten henkilöiden osalta esteettömyys on laaja käsite ja sisältää liikuntarajoitteisten, sekä näkö- ja kuulovammaisten tarpeet. Esimerkiksi kuulovammaisia auttavat palvelusilmukat (induktiosilmukat) vahvistavat ääntä ja poistavat hälyä, näkövammaisten liikkumista helpottavat katuun tai lattiaan laitetut kulkureittejä osoittavat merkit ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat luiskia päästäkseen portaiden ohi ja riittävästi tilaa pyörätuolilla liikkumiseen ja kääntymiseen. Nämä ovat asioita, joihin vaikutetaan jo suunnitteluvaiheessa.

Esteettömyyden huomioiminen tulisi olla vahvasti mukana kaikessa rakennusalan koulutuksessa, arkkitehtikoulutuksessa, sosiaalipalvelukoulutuksessa kuin kaupallisellakin alalla. Erityisesti arkkitehtikoulutuksessa on välttämätöntä, että esteettömyydestä olisi pakollinen kurssi ja mahdollisuus valita myös syventäviä opintoja. Jotta voimassa olevia esteettömyysmääräyksiä aidosti noudatetaan mm. rakennusalalla, tulee rakennusvalvonnassa olla parempi valvonta, mutta ennen kaikkea keinot puuttua säännösten noudattamatta jättämiseen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käytössä sanktioita, jos esteettömyyssäädöksiä ei noudateta. Ne toimivat ennaltaehkäisevästi ja ohjaavat suunnittelua ja rakentamista ottamaan huomioon esteettömyyden jo varhaisessa vaiheessa.

Mahdollisuus liikkua ja matkustaa paikasta toiseen rajaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia viettää täysipainoista arkea tai osallistua työelämään. Esteettömyyttä turvaavat mm. julkishallinnon näkövammaisten esteettömyysdirektiivi sekä joukkoliikenteen vammaisasetus, jonka mukaan esteettömyys on huomioitava linja-autoissa. Kaupunkiseuduilla on melko hyvin matalalattiabusseja, mutta liian moni kaukoliikenteen linja-auto on esteellinen liikuntavammaisille, kuten pyörätuolilla kulkeville. Se tarkoittaa, että monille paikkakunnille ei pääse lainkaan esteettömällä joukkoliikenteellä. Asetuksen mukaan esteettömyys on kuitenkin taattava, haasteena on siis asetuksen toteutus ja seuranta.

Kuljetuspalvelut ovat subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille, mutta niiden järjestämistavat ovat yhä hankalampia. Matkat voivat olla rajattu esimerkiksi 18 matkaan kuussa tai kyyti on tilattava huomattavan aikaisin ennakkoon, vaikka sitä voi joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Mikäli joukkoliikenne olisi esteetöntä, hillitsisi se myös mm. Kelan henkilökuljetusten kasvua.

Sivistysvaltiossa huolehditaan heikoimmista. Toisaalta, moni vammainen on erittäin pätevä ja työkykyinen, sillä jokaisella on erityisvahvuuksia. Kun Suomi juuri menetti luottoluokittaja Standard & Poors:lta korkeimman kolmen A:n luottoluokituksen, on yhä tärkeämpää varmistaa, että kaikki työelämään osallistumisen esteet raivataan ja tuetaan vanhusväestön kotona selviytymistä. Esteetön ympäristö on yksi perusedellytys.

Jaa sivu: