— Johanna Karimäki

Fennovoima talousvaliokunnan käsittelyssä

Talousvaliokunta käsitteli eilen Fennovoiman ydinvoimalahankkeen periaatelupahakemuksen. Äänin 14-2 asia etenee istuntokäsittelyyn. Jätin päätökseen edustaja Antti Kaikkosen (kesk) kanssa yhteisen vastalauseen.

Ydinvoimalan tarpeellisuutta on usein käsittelyissä perusteltu epärealistisen suurilla sähkökulutusarvioilla, jotka eivät riittävästi huomioi modernin yhteiskunnan teknologista kehitystä ja energiatehokkuuden paranemista. Myöskään uusitutuvan energian merkittävän lisäämisen vaihtoehtoa, ei ole selvitetty. Jo nyt edelliseen ydinvoimapäätökseen vuonna 2010 liitetyt epärealistisen suuret sähkönkulutusarviot ovat alentuneet. Tälläkin kertaa käsittelyn pohjana oli sähkönkulutuksen arviot, joita useat asiantuntijat pitivät ylimitoitettuina.

Asiantuntijakuulemisen mukaan valtioneuvoston oletukset sähkönkulutuksen kasvusta (VATT:n ja VTT:n laskelmat) perustuvat olettamukseen korkeasta talouskasvusta (n 2%/v), joka johtaa noin 10-25 TWh sähkön kasvuun nykytasosta vuoteen 2035. Tämä on optimistinen lähestymistapa, eikä ota huomioon esim. EU:n mahdollisia energiankäytön tehostamistoimenpiteitä.

Valiokunnalle on esitelty käytettyä laskentamallia karkeasti. VTT:n laskelman skenaariot huomioivat EU:n 2030-ilmasto- ja energiapaketin, energiatehokkuusvaatimukset ja energiankäytön rajoitukset. Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan VTT on kuitenkin todennut, että "Kuvitteellisen kehityskulun muodostamista ja siihen vertailua ei olla nähty tarpeellisena, emmekä pysty siten sanomaan paljonko skenaarioihin tässä mielessä sisältyy energiatehokkuutta." On valitettavaa, ettei laskelmissa käytetty tausta-aineisto ja laskelmien pohjalla olevat olettamat ole olleet avoimesti tutkijoiden arvioitavissa.

Fennovoiman hanke ei ole energiataloudellisesti perusteltu. Ydinvoimalla tuotetun sähkökapasiteetin lisäys haittaisi energian säästöön, energiatehokkuuden lisäämiseen ja hajautetun, uusiutuviin nojaavan energiantuotannon kehittämiseen perustuvaa energiapolitiikkaa.

Ensisijaisen tärkeää on säästää sekä tehostaa energian käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi on välttämätöntä myös muuttaa energian tuotannon rakenteita, mutta se voidaan tehdä kestävämmästi ilman lisäydinvoimaa. Uusiutuviin energialähteisiin pohjaavat energiantuotantoratkaisut ovat kehittyvän biotalouden keskeisintä sisältöä. Tosiasiassa ydinvoiman lisärakentaminen vaikeuttaisi merkittävästi vähähiiliseen talouteen siirtymistä ja söisi markkinoita uusilta cleantech- ja biotaloushankkeilta.

Keskitetyn ison ydinvoimayksikön rakentaminen ei ole perusteltua työllisyyssyistäkään, sillä uusiutuviin pohjaava kehitystyö ja tuotanto työllistävät ydinvoimalayksikköä huomattavasti pitkäjänteisemmin ja tasaisemmin eri puolilla maata. Kansainvälinen uusiutuvan energian YK-järjestö IRENA arvioi, että hajautettu ja paikallisomisteinen (kuluttajat, pk-yritykset) energiantuotanto voisi luoda lähes kolme kertaa enemmän työtä kuin keskitetty muualla tapahtuva tuotanto. Uusiutuvan energian tuotteilla ja innovaatioilla on kysyntää maailmalla ja potentiaalia vientiin, mutta tarvitsemme kotimaisia referenssejä hyvän kehityksen turvaamiseksi.

Suomessa jaetaan yleisesti tavoite turvata kotitalouksien, elinkeinoelämän ja teollisuuden kohtuuhintaisen sähkön saanti. Tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan hyödyntämällä olemassa olevan kapasiteetin lisäksi täysimääräisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden mahdollisuudet sekä huolehtimalla erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvystä. Tavoite on mahdollista saavuttaa ilman lisäydinvoimaa ja niin, että hiilen käytöstä sähkön erillistuotannossa samalla luovutaan.

Valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden mukaan sähkön tuonti on mahdollista kattaa uusiutuvan energian lisäksi parantamalla energiatehokkuutta. Keinoina esimerkiksi sähkölämmitteisiin omakotitaloihin lisää lämpöpumppuja, julkisiin hankintoihin energiatehokkuusvaatimukset sekä teollisuuden energiatehokkuustoimien lisääminen. Uusiutuvan energian, kuten puun, agrobiomassan sekä tuuli- ja aurinkoenergian hankkeet saadaan nopeasti käyntiin, kun taas ydinvoimalan rakentumista odotetaan noin 10 vuotta.

Fennovoimassa Rosatom on suurin yksittäinen osakas, reaktorin toimittaja, teknologinen asiantuntija ja kierrätetyn polttoaineen toimittaja sekä rahoituksen järjestäjä. Rosatom on Venäjän valtionhallinnon alainen liikelaitos, jonka alle on keskitetty ydinvoimalat ja ydinaseet. Asetelma ei ole ongelmaton.

Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöön liittyviä ongelmia ja riskejä sekä käytön aikana että sen jälkeen. Ympäristöturvallisuus on huolenaihe uraanin louhinnassa ja rikastamisessa, jälleenkäsittelyssä, käytön aikana, käytetyn polttoaineen välivarastoinnissa sekä loppusijoituksessa. Fennovoiman osalta ydinjätteen loppusijoitus on vielä ratkaisematta. Huolestuttavaa on se, että Säteilyturvakeskus STUK oli havainnut lukuisia puutteita Fennovoiman rakennushankkeessa. Organisatoriset valmiudet ohjata ja varmistaa laitoksen suunnittelu ja sen turvallisuuden osoittava dokumentaatio suomalaisten vaatimusten mukaiseksi on STUKin mukaan tässä aikataulussa kyseenalainen.

Valiokuntakäsittelyssä nousi esille myös Fennovoiman osakkaina oleville kunnallisille energiayhtiöille koituvat taloudelliset riskit. Parhaimmassa tapauksessa ydinvoimalan rakentaminen valmiiksi onnistuu luvattuun hintaan vuoteen 2024 mennessä. Riskiä kasvattanee hankkeen mahdollinen viivästyminen ja kustannusten nousu. Monet ydinvoimaloiden rakennushankkeet ovat viivästyneet ja kustannukset paisuneet. Kunnallisten energiayhtiöiden olisi viisaampaa sijoittaa paikallistaloutta hyödyttäviin uusiutuvan energian hankkeisiin.

Edellä esitetyistä syistä valiokuntakäsittelyssä tuli selväksi, ettei hanke ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Esitimme, että päätös kumotaan. Valiokunnan mietinnön ja vastalauseen voi lukea täältä: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tavm_21_2014_p.shtml#LINKKI1

Jaa sivu: