— Johanna Karimäki

Talouspolitiikka ravisteltava rohkeasti uudeksi

Suomen talous on vaikeassa tilanteessa: vienti ei vedä riittävästi, työttömyys pahenee eikä talous kasva. Velka on tuplaantunut kuudessa vuodessa 100 miljardiin euroon. Samalla uhkaa hiipivä deflaatio, mikä on pysäytettävä.

EK:n avaus julkisen sektorin työntekijöiden vähentämisestä ja palvelujen leikkaamisesta on vastuuton. Ei opettajien, hoivatyöntekijöiden ja poliisien vähentäminen hyödytä yksityistä sektoria, ellei yksityinen sektori löydä omaa menestymisen reseptiä, uusia innovaatioita ja vientituotteita. Toki julkiset juoksevat kulut ja 9 miljardin kestävyysvaje on saatava priorisoinneilla, rakenneuudistuksilla ja tehostamistoimilla kuriin, mutta liiallinen säästäminen ja leikkaaminen hyvinvointipalveluista vain vahvistaisivat lamaa.

Julkisen talouden kestävyysvajeen torjumiseksi tarvittavien rakenteellisten uudistusten toteuttamistahti on ollut liian verkkainen. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, eläkeuudistus, metropoliuudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden parantamista hyödyntäen digitalisaatiota ja automaatiota. Elvytystä voidaan tehdä velaksikin, suhdannepoliittisista syistä kunhan kestävyysvaje hoidetaan rakenteellisten uudistusten kautta, tiukkojen reunaehtojen täyttyessä.

Pitää ottaa askelia vihreän talouden suuntaan: cleantech, biotalous ja kiertotalous ovat vahvoja kasvualoja maailmalla, ja Suomessa on paljon näiden alojen osaamista. Tarvitsemme kasvavia vientiyrityksiä varten vahvat kotimarkkinat. Vihreät esittivät syksyn talouspoliittisessa avauksessa muun muassa energiarahastoa vauhdittamaan bio-, tuuli- ja aurinkoenergian hankkeita sekä älyjärjestelmiä sähköverkkoihin ja liikenteelle. Myös pientuotannon nettolaskutus tarvitaan kiihdyttämään hyvää kehitystä.

Perustulo ja osa-aikatyön lisääminen, työttömän oikeus opiskeluun ja yrittämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, pienyrittäjän ja itsensä työllistäjän sosiaaliturvan parantaminen, ne kaikki yhdessä elvyttäisivät työelämää ja toisivat kaivattua joustoa.

Pitkän aikavälin tavoitteista tärkeimpiä on koulutuksen ja tutkimuksen resursseista huolen pitäminen. Hyvin koulutettu, osaava kansa on Suomen vahvuus, jonka varassa pärjäämme myös tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Vihreät eivät hyväksy hallituspuolueiden tekemää 6 miljoonan euron leikkausta perusopetuksesta.

Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä huolehtiminen on ainoa mahdollisuutemme pärjätä maailman mullistuvilla markkinoilla. On huonoa kehitystä, että Tekesin rahanjakovaltuudet ovat laskeneet 2010 luvulla sadalla miljoonalla eurolla. Useat tutkimukset pitävät juuri innovaatiotukia parhaina yritystukimuotoina. Ne muuttavat elinkeinorakennetta, uudistavat. Tekes-tuen tärkeä merkitys on myös siinä, että se verkostoi yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Suomen kehitysapua on hallitusohjelmankin mukaan tarkoitus nostaa 0,7 prosenttiin BKT:stä. Tästä olemme kaukana, vaikka tilannetta on helpottanut päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysyhteistyöhön. Määrärahojen laskiessa on kestämätöntä, että hallituspuolueet ovat vähentäneet niukoista määrärahoista 3 miljoonaa euroa. Maailman kaikkein köyhimmiltä ei pidä leikata.

Ikääntyvä väestö on rakentanut meille hyvinvointipohjan, joka on rohkeasti ravisteltava uusiksi. Se on tehtävä, jotta voimme turvata ikäihmisille hyvän vanhuuden hoivan ja yhteisöllisen mielekkään arjen. Myös he haluavat turvata lasten ja lastenlasten tulevaisuuden, ilman raskasta velkasäkkiä harteillaan kauniissa turvallisessa Suomessa.

Lue Johannan ryhmäpuheenvuoro budjetin lähetekeskustelusta

Jaa sivu: