— Johanna Karimäki

Hallitukselta kylmää kyytiä lapsille

Vaikka elämme vaikeita aikoja ja valtion taloutta on tasapainotettava, lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Lapsiperheiden hyvinvointia tukevia palveluja ei pidä rapauttaa, kuten tehtiin viime laman aikaan 1990-luvulla.

Leikkaukset kouluterveydenhoitoon, neuvolaan ja opetuksen tasoon, kasvattivat lamasukupolven, jonka pahoinvointi näkyi lisääntyneinä huostaanottoina ja syrjäytyneisyyden kasvuna. Meillä ei ole varaa toistaa virheitä ja hukata nuoria. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa valtiolle 1,2 miljoonaa euroa, puhumattakaan nuoren ja hänen läheistensä inhimillisestä kärsimyksestä.

Samaan aikaan, kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kolminkertaistunut sitten 90-luvun. Laman aikaan tehtyjä heikennyksiä lapsiperheiden peruspalveluihin ei ole hyvinäkään aikoina palautettu. Tuleva hallitus näyttää silti antavan kylmää kyytiä lapsiperheille, vieläpä kaikkein vähävaraisimmille lapsiperheille.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi työttömien ja kotona nuorempaa sisarusta hoitavien vanhempien lapsilta. Suomessa jokaisella lapsella on oikeus hyvään päivähoitoon. Päiväkodissa lapsi on turvallisten aikuisten seurassa, voi syödä lämpimän aterian, leikkiä, ulkoilla, touhuta ja askarrella ikätoverien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää perheissä, joissa on työttömyyttä, uupumista tai päihdeongelmia. Työttömätkin vanhemmat voivat aktiivisesti hakea töitä tai ottaa vastaan lyhyen työn, kun päivähoito on jo järjestetty. Ennen kaikkea päivähoidon tuoma säännöllisyys tuo turvallisuutta niin lasten kuin aikuistenkin elämään.

Hämmentävä on myös tulevan hallituksen linjaus: päivähoitomaksuja korotetaan: Voidaan toteuttaa joko nostamalla nykyisiä maksuja tai tuomalla mukaan uusi ylin maksuluokka.  Samalla hallitus linjaa, että selvitetään 0-maksuluokan tarkoituksenmukaisuus ja kannustinloukkuongelmat. Käsittämätöntä, jos hallitus suunnittelee päivähoitomaksuja kaikkein vähävaraisimmille, kuten opiskeleville tai työttömille vanhemmille.

Päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan, mikä heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja kasvattaa tapaturmariskiä. Perusopetuksessa opetuksen laadun parantamiseen tarkoitetuista määrärahoista luovutaan osittain. Se voi tarkoittaa heikennyksiä muun muassa koulutuksellista tasa-arvoa parantaviin haasteellisissa oloissa toimivien koulujen tukeen. Tämä on huono arvovalinta. Lisäksi ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetusta määrärahasta luovutaan kokonaan. Liian suuret ryhmäkoot lisäävät uupumusta niin opettajille kuin oppilaillekin ja voivat pahimmassa tapauksessa kääntää koulukiusaamistilastot nousuun.

Hallitusohjelman kirjauksissa luvataan kauniita asioita lapsiperheille, kuten ”kohdennetaan määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.” Tosiasiassa karut leikkaukset ja ennennäkemättömän suuri leikkauslista asettaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin vaakalaudalle. Opposition ääntä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.