— Johanna Karimäki

Uusia keinoja kotoutumiseen

Johanna Karimäki

Sadat tuhannet ihmiset ovat lähteneet pakoon sotaa ja vainoa. Suomeenkin on tullut jo yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat saavat jäädä. Tulijoiden hyvä kotoutuminen on meidän kaikkien etu.

Kotoutumiseen on löydettävä sekä uusia keinoja että rahoitusta. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkäaikaisen kansliapäällikön Erkki Virtasen mukaan kotouttamiseen tarvittaisiin kunnille 1,5 miljardia euroa. Hallitus on luvannut lisärahaa vain kolmanneksen tästä, mutta työministeri Jari Lindströmin esittämissä kotoutumisen tavoitteissa on paljon hyvääkin. Työnteon mahdollistaminen turvapaikanhakijoille on välttämätöntä. On ihmiselle itselleenkin parempi tehdä hyödyllistä työtä kuin olla toimettomana vastaanottokeskuksissa. Jos kotouttaminen jätettäisiin retuperälle, se kostautuu myöhemmin ihmisten syrjäytymisenä.

Yhden tärkeän seikan hallitus on kuitenkin sivuuttanut kotoutumisessa. Perheenyhdistämiseen suunnitellaan tiukennuksia, vaikka arki omien lähimmäisten kanssa on se, mitä ihminen eniten kaipaa. Huoli kaukana olevista rakkaista kalvaa monen maahantulijan mieltä. Erityisen herkässä asemassa ovat yksin maahan tulevat alaikäiset.

Tulijat ovat nyt vastaanottokeskuksissa ympäri Suomen, mutta suuri osa heistä päätyy pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan liitto onkin ottanut kärkihankkeeksi kotouttamisen. Onnistuneessa kotoutumisessa kansalaisyhteiskunta on tärkeä. Olennaista on kielen opetus ja työllistyminen, mutta voimaa kotoutumiseen antavat harrastukset ja tutustuminen oman kylän ihmisiin. Bändikerho, jalkapallo, partio, kielikurssit ja keskustelukerhot asukaspuistoihin -kaikki nämä luovat uusia yhteyksiä. Annetaan lisää tilaa kansalaisyhteiskunnalle, tuetaan kolmannen sektorin monikulttuurista toimintaa.

Maahanmuuttajien kielen opetuksen yhteyteen sopisi esimerkiksi vierailut vanhusten palvelutaloihin. Vanhukset saavat juttuseuraa ja maahanmuuttajat suomenkielen keskusteluharjoitusta.

Uudenmaan liitto on koonnut alueen kuntien kanssa yhteen keinot, joilla maahanmuuttajien kotoutuminen voi onnistua. Metropolimaakuntaan on vuosien varrella kertynyt osaamista kotoutumisesta, ja hyvät käytännöt kannatta levittää muuallekin.

Uudenmaan tavoiteohjelmassa lisätään maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta, jonka avulla maahanmuuttajat löytävät helpommin paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja vaikka vuorovaikutus on tärkeää, se ei yksin riitä. Kotoutuminen onnistuu, kun maahanmuuttajat huomioidaan samaan aikaan monella eri tasolla. 

Tarvitaan onnistunutta kaavoitusta, jotta asuinalueet eivät eriydy. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan lisää kasvukeskuksiin. Toimiva koulutus ja yrittäjäneuvonta auttavat maahanmuuttajia työllistymään. Oikea-aikaista kieli-, kotoutumis- ja täydennyskoulutusta on oltava saatavilla kaikille tulijoille. 

Maahanmuuttajat käyttävät kotikuntansa palveluita, joten yksilölliset tarpeet on huomioitava myös julkisissa palveluissa. Etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäyntiä on tuettava. 

Kaksisuuntainen kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä. Samalla kun maahanmuuttaja kotoutuu, yhteiskunta muuttuu monikulttuurisemmaksi. Onnistunut kotoutuminen edellyttää sitoutumista kaikilta osapuolilta. Siihen osallistuvat niin maahanmuuttajat, kantaväestö, viranomaiset, kolmas sektori, oppilaitokset kuin yritykset. Kunnallisten työnantajien on syytä näyttää esimerkkiä maahanmuuttajien palkkaamisessa. 

Suomi elää vaikeita aikoja, on lapsiperheköyhyyttä, työttömyyttä, huoli tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Me kaikki suomalaiset rakennamme nyt maatamme yhdessä, kantaväestö ja uudet suomalaiset.