— Johanna Karimäki

Vammaispalveluiden kilpailutuksen on aika loppua

Johanna Karimäki

Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen tavoitteena on turvata hyvän elämän edellytykset vammaisille ihmisille ja pysäyttää vammaispalveluiden kilpailutuksen aikaansaama haitallinen kehitys.

Yli 72 000 allekirjoittajaa kerännyt kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle 7. maaliskuuta. Eduskunta käy kansalaisaloitteesta tänään lähetekeskustelun. Aloitteen suojelijana kannatan lämpimästi esitystä ja toivon, että se hyväksytään eduskunnassa.

Muistan sen päivän, kun kesällä 2016 YK:n vammaisten oikeuksien sopimus astui voimaan. Oli pilvinen päivä. Mutta kun olimme kokoontuneet vammaisjärjestöjen kanssa juhlimaan Pikkuparlamentin puistoon, aurinko paistoi pilvien raosta. Aurinko paistoi vammaisille luvaten parempaa. Oikeutta päättää omista asioista, kenen kanssa asuu, missä asuu. Oikeutta hyvään arkeen, mahdollisuutta työhön, opiskeluun, harrastuksiin.

Tämä kansalaisaloite on tehty kaikkein heikompiosaisten vammaisten puolesta. Niiden, jotka ovat täysin jatkuvan tuen, hoivan ja avun tarpeessa. Niille, joille tuttu hoitaja tuo turvaa päivään. Oma turvallinen koti on jokaisen syvä perusoikeus. Vammaisille ihmisille tutut hoitajat tuovat kodin lämmön arkeen. Ei ole oikein mielivaltaisesti kilpailuttaa elinikäisiä, elintärkeitä palveluja. Ei ole kestävää, että kaikki tuttu ja turvallinen vaihtuu yhdessä yössä uuteen. Moni omainen on kirjoittanut huolesta vammaisen rakkaansa puolesta. Kaikkien vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä vuoksi tämä aloite on mitä tärkein. Kilpailutus sopii erittäin huonosti jatkuviin palveluihin, ihmiseltä ihmiselle annettuihin palveluihin.

Vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisia, välttämättömiä palveluja järjestetään hankintalain mukaisesti palvelujen kilpailutuksen kautta. Kilpailutukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vammaisilla ihmisillä ei ole osallisuutta itseään koskevien asioiden järjestämisessä. Valitettavan usein myös hinta on ohittanut laadun kilpailutuksissa, mikä on heikentänyt palveluiden laatua. Vammaisjärjestöt ovat tehneet jo vuosia työtä tämän epäkohdan korjaamiseksi, ja nyt asia tuodaan kansalaisaloitteella eduskuntaan.

Palveluiden jatkuvuus ja ennakoitavuus ovat välttämättömät edellytykset hyvän elämän rakentumiselle. Vammaisen ihmisen suhde avustajaansa on henkilökohtainen. Luottamus, turvallisuuden tunne ja kommunikaatioyhteys syntyvät ajan kanssa. Lyhyet sopimukset ja niiden uudelleen kilpailuttaminen katkaisevat avustajasuhteen rakentumisen, järkyttävät arjen tasapainoa ja heikentävät vammaisen henkilön hyvinvointia.

Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Vammaisten henkilöiden elämälle välttämättömät palvelut tulee viimein rajata hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Monissa Euroopan unionin maissa näin on jo tehty.

EU ei vaadi kilpailuttamaan näitä palveluita. Yksi kestävä ratkaisu on henkilökohtainen budjetointi, joka on kansainvälisesti käytetyin vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestämistapa.

Kilpailuttamismenettely palautuu vahvasti mielikuvissa huutolaisaikaan, jossa talolliset tarjosivat kunnalle vähimmillä kustannuksilla hoitoa huudettaville. Viimeinen huutolaismarkkina pidettiin vuonna 1935.

Vammaisten ihmisten hyvä elämä ei saa olla alisteinen kilpailumenettelylle, jossa halvin tarjous voittaa. Lainsäädäntömme perustuu perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Meidän velvollisuutemme kansanedustajina ja lainsäätäjinä on huolehtia siitä, että vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat lainsäädännössämme ja tehdä tarvittavat korjaukset. Ratkaisu on rajata vammaispalvelut hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle kansalaisaloitteen mukaisesti.