— Johanna Sumuvuori

Talouskuri kansalaisten perusturvan kustannuksella on kestämätöntä eurooppalaista politiikkaa

Taloudellinen kurjistuminen aiheuttaa toivottomuutta, radikalisoitumista ja epävakautta kaikkialla, myös Euroopassa. Yli 24 miljoonaa eurooppalaista on työttömänä ja joka viides heistä on nuori. Kreikassa nuorisotyöttömyys lähenee jo kuuttakymmentä prosenttia ja kaikista työikäisistä joka neljäs on työttömänä. Työttömyys on ollut korkeaa myös muissa euroalueen kriisimaissa.

Köyhyys ja työttömyys johtavat levottomuuksiin, kun taas työllisyyden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävä politiikka vakauttaa ja rauhoittaa yhteiskuntia. Minkään maan kansalaisille ei pidä luoda toivottomuutta. Kreikan nuorisotyöttömyys kasvattaa pahimmillaan osattoman sukupolven, jolla ei ole näköalaa tulevaisuuteen. Tulevaisuuden uskon vieminen nuorilta ihmisiltä on julmaa, oli kyse sitten suomalaisista, kreikkalaisista, irlantilaisista tai espanjalaisista.

Päähallituspuolue Syrizan vaalivoitto osoitti, että kreikkalaiset olivat lopen kyllästyneitä sekä oman poliittisen eliittinsä toimintatapoihin, että edellisten hallitusten liian rajuun ja nopeaan talouden kiristämiseen.

Talousnobelisti Paul Krugman on huomauttanut, että vaikka itse lainaohjelman ehdot olivat tiukat, ovat Kreikan hallitukset itse sekä tehneet vaadittua suurempia leikkauksia että kohdentaneet julkisen sektorin sopeutukset erityisen rankasti ihmisten perusturvaan. Käytännössä liian rajut ja nopeat sopeutustoimet johtivat muun muassa siihen, että iso määrä ihmisiä jäi Kreikassa ilman työttömyysturvaa ja terveydenhuollon palveluita. Se ei voi olla tie, jolla hoidetaan minkään maan kasvu- ja kilpailukykyä jaloilleen, saati että se olisi inhimillistä politiikkaa.

Tukiohjelmat Kreikalle olivat silloisen tiedon valossa oikeita toimenpiteitä. Hyviä ratkaisuvaihtoja ei ollut tarjolla. Tukiohjelmilla oli yksittäisen maan auttamista huomattavasti laajempi tavoite - niillä ehkäistiin Euroopan talouden romahtamista. On koko maanosan etu, että Kreikka saadaan jaloilleen.

Velat on maksettava ennemmin tai myöhemmin, mutta Suomen hallituksen on varauduttava myös Kreikan lainaohjelman maksuehtojen ja -aikataulujen joustavoittamiseen. Mahdollisuudet tulevaisuudenuskoa luovaan politiikkaan paranevat velanhoitotaakkaa keventämällä.

Kreikka ja muutkin kriisimaat voivat nousta vain toteuttamalla kestävää kasvua ja työllisyyttä edistävää talouspolitiikkaa. Velanhoitotaakka ei saa muodostua liian tukahduttavaksi esteeksi kasvulle. Kansalaisia kurjistavasta politiikasta on siirryttävä taloutta tervehdyttäviin uudistuksiin. Tätä mieltä ovat olleet myös monet taloustieteilijät. Maailmanpankin entinen pääekonomisti Joseph Stiglitzin mukaan tiukka talouskuri rokottaa paitsi hyvinvointimme edellytyksiä, myös maanosamme demokraattisia perustuksia. Tämä näkyy jo nyt muun muassa tukena ääriliikkeille eri puolilla Eurooppaa.

Tässä tilanteessa Euroopan keskuspankin lanseeraamaa elvytysohjelma on tervetullut. Kreikalla on myös mahdollisuus päästä ohjelman piiriin. Ehtona tosin on lainaohjelmien ehdoksi asetetun tiukan talouskurin toteuttaminen. EKP ei osta Kreikan velkakirjoja, ennen kuin maalla on suunnitelma talousuudistuksista. 

Olisi koko euroalueen etu, että Kreikka ja muut kriisimaat pääsisivät elvytysohjelman piiriin. Kun Kreikan lainaehdoista ja niihin mahdollisesti tehtävistä muutoksista neuvotellaan, olisi tärkeää huomioida myös Euroopan keskuspankin ohjelman tuomat mahdollisuudet.

On tärkeää, että Kreikan rakenteellisissa uudistuksissa painotetaan ihmisten arkea kurjistavien leikkausten sijaan maan oman veronkannon parantamista ja korruption kitkemistä. Erityisen tärkeää on saada kansantaloutta ja julkista sektoria vahingoittava veronkierto kuriin. Samalla Kreikka voi toteuttaa yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamista inhimillisin reunaehdoin.

Vihreille kunnollinen veronkantokyky ja verovälttelyn lopettaminen ovat tärkeitä tavoitteita niin kansallisesti, EU-tasolla kuin globaalisti. Europarlamentin vihreä ryhmä keräsi viime kuussa tarpeeksi kannattajia veronkiertoa selvittävän EU:n tutkintavaliokunnan perustamiseksi. Tutkintavaliokunnan avulla olisi parempi mahdollisuus puuttua veroparatiisien toimintaan ja verovälttelyyn.

Suomen linjan kriisimaiden tilanteeseen on oltava ratkaisukeskeinen. Se voi edellyttää Kreikan tapauksessa maksuohjelman ehtojen uudelleenjärjestelyjä. Suomen on tuettava euroalueen elvyttävää linjaa ja pidettävä esillä kriisimaiden mahdollisuuksia Euroopan strategisen investointiohjelman toteuttamisessa.

 

Lue ryhmäpuheenvuoro eurokriisin hoidosta ja kreikan tilanteesta 

Jaa sivu: