— Johanna Sumuvuori

Eläinpoliittinen vallankumous!

Turkistarhauskielto hallitusohjelmaan ja eläinsuojelulaki uusiksi

Johanna Sumuvuori Eläinpolitiikan vallankumous

Olen toiminut eläinten oikeuksien puolesta niin kauan kuin olen ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen. Liityin 1980-luvun lopulla eläinsuojelujärjestöihin ja lähettelin kansanedustajille vetoomuskortteja, joissa toivoin kivuliaiden eläinkokeiden lopettamista ja turkistarhaamisen kieltämistä. Nyt olen itse kansanedustaja, mutta työsarkaa valitettavasti riittää aina vain ja paljon.
 
Tämä vaalikausi on ollut saldoltaan surkea. Ensin eduskunta torppasi turkistarhauskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen kesäkuussa 2013. Samalla se kuitenkin vaati, että eläinten olosuhteisiin ja hyvinvointiin tehdään parannuksia tämän hallituskauden aikana. Sekin vedettiin lopulta vessasta alas, kun maa- ja metsätalousministeriö esitti ala-arvoisen luonnoksensa uudeksi turkisasetukseksi. Eläinsuojelujärjestöt joutuivat marssimaan asetusta valmistelleesta työryhmästä ulos, koska luonnos sisälsi jopa heikennyksiä turkiseläinten asemaan. Edes jatkuvan juomaveden saantia ei oltu valmiita takaamaan asetustekstissä. Kaikki eläinsuojelujärjestöjen esittämät parannusehdotukset torpattiin. Sanat eivät riitä kuvaamaan, miten turhauttavalta tällainen toiminta tuntuu.

Eläinsuojelulain kovasti odotettu kokonaisuudistuskin jäi tekemättä. Se on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan, ja valmisteluun on varattava riittävät resurssit.

Vihreiden tavoitteena on kunnianhimoinen eläinsuojelulain kokonaisuudistus sekä turkistarhauksen kieltäminen siirtymäajalla. Se on myös Suomea laajempi tavoite. Euroopan vihreät on vaatinut turkistarhauksen lopettamista siirtymäajalla koko Euroopasta. 
 
Tänään julkaistiin eläinsuojelujärjestöjen vaalitavoitteet. Niiden pääpointti on, että seuraavalla eduskuntakaudella eläinsuojelun kokonaisuudistus on saatava huolellisesti maaliin.
 
Vihreänä ehdokkaana sitoumus oli helppo allekirjoittaa. Tavoitteissa vaaditaan monin eri tavoin eläinten keskeisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen takaamista.

Tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat turkistarhauksen kieltäminen sekä kissojen ja koirien tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi.
 
Kaikki eläimille kohtuutonta kipua ja kärsimystä aiheuttavat toimenpiteet ilman kivunlievitystä ja kivun hoitoa vaaditaan kiellettäväksi. Yksi esimerkki kohtuuttomasta kivusta on karjuporsaiden kastroiminen ilman puudutusta. Myös vasikoiden nupoutus eli sarviaiheiden polttaminen vailla puudutusta on erittäin kivuliasta. On helppo yhtyä myös tavoitteeseen delfinaarioiden kieltämisestä. Tampereen vihreät on esittänyt delfinaariosta luopumista, mutta ei ole saanut asiaan tukea. On syytä vauhdittaa delfinaarion sulkemista lainsäädännön avulla.
 
Eläinsuojelujärjestöjen eduskuntavaalikampanja avattiin tänään eduskunnassa Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Paikalle oli kutsuttu eduskuntaryhmien edustajat kertomaan puolueensa kannan siitä, pitäisikö eläinsuojelulakiuudistus viedä loppuun seuraavalla hallituskaudella ja millä sisällöillä.


Mitä muut puolueet sanoivat:

Maarit Feldt-Ranta demareista korosti, että hallituksella on ollut muutenkin nyt hankalaa ja asiassa on intressiristiriitoja. Hän totesi myös, että eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen sentään saatiin läpi, ja että se pitäisi vakinaistaa seuraavalla kaudella. Olen samaa mieltä vakinaistamisesta. Olihan eläinsuojeluasiamiehen saaminen hallitusohjelmaan vihreille tärkeä saavutus. 

Perussuomalaisten edustaja Kike Elomaa totesi heti alkuun, että tuottajien etu on myös "Suomen rahallinen etu" ja myönsi, että turkistarhaus on vaikea asia perussuomalaisille. Monia parannuksiakin hän kuitenkin toivoi, kuten parsinavetoiden karsimista. Hän uskoi, että turkistarhaus loppuu 15-20 vuoden päästä Suomessakin. 

Kokoomuksen edustaja Sari Sarkomaa piti tärkeänä sitä, mitä kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Uusi lainsäädäntö oli hänen mukaansa keskeinen tavoite, jota ei "ikävä kyllä ei ehditty säätää eikä ollut riittäviä resursseja". Sarkomaa toivoi, että eduskunta saa lakiesityksen seuraavalla eduskuntakaudella ajoissa eteensä.

Keskustan edustaja Lasse Hautala linjasi, että eläinsuojelulaki on tärkeä laki, "eläimiähän pitää suojella". Hän valitteli lainsäädännön juuttumista hallinnon rattaisiin. Parsinavetoista hän totesi, että asia on kiinni maatalouden investointimahdollisuuksista ja maatalouden tukitomista. Hän ei myöskään uskonut, että turkistarhauksesta tullaan luopumaan. 

Vasemmistoliiton edustaja Kari Uotila piti eläinsuojelutavoitteita niin ikään tärkeänä. Hänkin toivoi, että tehty työ ei ole mennyt hukkaan, vaan eduskunta saa eläinsuojelulain uudistksen vaalien jälkeen käsiteltäväkseen. Hän totesi, että turkistarhauksen kaltaisesta epäeettisestä toiminnasta tulee pyrkiä eroon, mutta siirtymäajalla ja globaalisti vaikuttaen. 

RKP:n edustaja Thomas Blomqvist toivoi myös, että eläinsuojelulaki saataisiin ensi kaudella eduskuntaan. Hän kuitenkin puolusti turkistarhausta sillä argumentilla, että jos se kielletään, se siirtyy sellaisiin maihin, joissa eläinten olot ovat vielä huonommat. Tähän olin todennut jo aiemmin, että nyt on meneillään trendi, jossa useat maat ovat kieltäneet turkistarhauksen. Mitä useampi maa päätyy kieltoon, sitä enemmän se lopulta vaikuttaa negatiivisesti myös turkisten kysyntään.

Eläinsuojelunlain uudistusta kannatettiin siis yli puoluerajojen, mikä on hienoa. Sisällöt kuitenkin jakoivat puolueita selvästi.


Tilaisuudessa esiteltiin myös eläinpoliittinen vaalikone, joka avattiin tänään. Sieltä voit katsoa, mitä mieltä ehdokkaasi on eläinpoliittisista kysymyksistä. Vihreitä on ilokseni paljon mukana.
 
Seuraavalla eduskuntakaudella on aika tehdä eläinpoliittinen vallankumous.

Siihen tarvitaan sinunkin äänesi.

Jaa sivu: