— Jyrki Kasvi

Tietotekniikka sote-uudistuksen kriittisellä polulla

Jyrki Kasvi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenorganisointi eli niin kutsuttu sote-uudistus on hiertänyt jo monen hallituksen kengässä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen himmeli toimii huonosti, mutta aivan yhtä eri mieltä siitä, millainen uuden sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation tulisi olla.

Kiistelyssä on unohtunut, että sote-uudistus on myös massiviinen tietotekniikkahanke, ehkä Suomen historian suurin. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan 15 sote-alueelle, mm. sairaaloiden, terveyskeskusten ja sosiaalitoimistojen tietotekniikan ja tiedonhallinnan on toimittava koko maassa yhtenä kokonaisuutena. Muuten mikään ei käytännössä muutu. Lisäksi hallituksen kaavailema valinnanvapaus luo sote-alueiden tietojärjestelmille aivan uusia haasteita.

Myös pääministeri Juha Sipilä on havahtunut tietotekniikan kriittisyyteen sote-uudistuksen onnistumiselle.  Pääministeri on vaatinut kuntien ja valtion sote-tietojärjestelmien yhtenäistämistä, sillä muuten sosiaali- ja terveydenhoitoalan uudistus ei toteudu vuoden 2019 alussa.

Vaatimus on tervetullut, mutta Sipilän ratkaisuehdotus yllättää. Sipilä esittää uuden valtionyhtiön perustamista sote-tietojärjestelmiä kehittämään. Yhtiö olisi tarkoitus rahoittaa valtion omaisuutta myymällä.

Sipilän avauksesta ei käy ilmi, mitä perustettava valtionyhtiö käytännössä tekisi. Saisiko yhtiö monopolin sote-sektorin tietojärjestelmiin? Pääministeri ei ole myöskään ottanut kantaa siihen, mikä olisi yhtiön kehittämien järjestelmien suhde Kansalliseen terveysarkistoon eli Kelan Kanta-palveluun, johon kaikki terveyden- ja sosiaalihuollon järjestelmät jatkossa integroituvat.

Itse asiassa Sipilän puheet yhteisestä alustasta ja tietovarannoista herättävät epäilyn, että pääministeri yrittää keksiä Kanta-järjestelmän uudelleen. Tai sitten pääministeri ei tiedä, kuinka pitkällä Kanta-järjestelmän käyttöönotto on.

Yhteistä alustaa suurempi ongelma ovatkin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien ammattilaisten epätarkoituksenmukaiset tietojärjestelmät ja niiden heikko käytettävyys. Tähänkin etsitään jo ratkaisuja esimerkiksi UNA-hankkeessa, joka laatii valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittelyä.

Toisena haasteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden heikko tiedonhallinta. Esimerkiksi alan käsitteitä ei ole määritelty kaikkialla samalla tavalla. Käytännössä tiedon heikko laatu estää sote-organisaatioiden tiedolla johtamisen.

Jos pääministeri Sipilä haluaa varmistaa, ettei vaivalla väännetty sote-uudistus jää tietojärjestelmistä kiinni, panostukset kannattaa kohdistaa siihen, että alan ammattilaisille saadaan nopeasti uudet Kanta-järjestelmää hyödyntävät modernit tietojärjestelmät, jotka aidosti parantavat toiminnan tuottavuutta.

Samalla tulee kehittää sote-tiedon hallintaa ja laatua, jotta sote-alueita voidaan johtaa aidosti tiedolla.

Aikaa vuoden 2019 alkuun on vain kaksi ja puoli vuotta. 


Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja ja tekniikan tohtori