— Jyrki Kasvi

Robotit tulevat, olemmeko valmiit

Robotit tulevat

Robotit, teollinen internet, big data ja tekoälyt muuttavat lähivuosina työn, talouden ja yhteiskunnan rakenteita tavoilla, joita osaamme vasta arvailla.

Esimerkiksi vertaiskyytipalvelu Über ei olisi 65 miljardin dollarin arvoinen yhtiö, ellei sen uskottaisi olevan ensi vuosikymmenen johtava robottitaksipalvelu.

Viimeksi ihmiskunta oli vastaavassa tilanteessa, kun konevoima korvasi lihasvoiman, mikä mahdollisti teollistumisen ja kaupungistumisen. Suomi ja muut teolliset maat olivat tämän murroksen voittajia. Ei ole kuitenkaan mitenkään itsestään selvää, että vanhat teolliset maat ovat tulevaisuuden digitaalisia maita, digitalisaation taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia voittajia.

Tekniikan kehitys perustuu luonnonlakeihin, sitä on ihmisten laeilla mahdotonta ohjailla. Käytännössä valtiot ovatkin keskittyneet ohjaamisen sijasta vauhdittamaan uuden tekniikan tutkimusta ja kehitystä.

Vaikka uusi tekniikka on tärkeää kansalliselle kilpailukyvylle, ratkaisevaa on kansakuntien ketteryys uuden tekniikan hyödyntäjinä. Vanhoista liiketoimintamalleista ja rakenteista luopuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin uusien luominen. Suomen sähköisten palveluiden hidas kehitys on tästä hyvä esimerkki.

Vaikka tekniikan kehitystä ei voi lailla estää, sen käyttöä voi säädellä. Se edellyttää kuitenkin eettistä kansalaiskeskustelua. Esimerkiksi, hyväksymmekö autonomiset asejärjestelmät, jotka voivat itsenäisesti avata tulen? Kumpi on robottiauton mielestä arvokkaampi, auton matkustajan vai auton eteen juoksevan lapsen henki? Kuka on vastuussa, jos oppivan algoritmin ohjaama hoivarobotti annostelee lääkkeet väärin? Tulisiko lypsyrobotit määrätä maitotiloille pakollisiksi, jos ne parantavat lehmien hyvinvointia ja terveyttä? Saako robotin kanssa harrastaa seksiä?

Aikaa robottietiikan pohtimiseen ja lainsäädäntötyöhön on vain muutama vuosi.

Viimeiseen kysymykseen on sentään saatu jo vastaus. Pepper-humanoidirobotin käyttöehdot kieltävät robotin seksuaalisen käytön. Pepper-robotit nimittäin oppivat kokemuksistaan ja jakavat oppimansa keskenään palvellakseen käyttäjiään paremmin.

Robotisaation tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin välillisiä. Esimerkiksi, kun robotit ja tekoälyt tuottavat valtaosan lisäarvosta, meidän on siirryttävä työn verotuksesta lisäarvon verotukseen. Kun työtehtävät muuttuvat nopeasti, koulutuksen painopisteen on
siirryttävä tutkinnoista jatkuvaan työn lomassa oppimiseen. Kun liikenne automatisoituu, yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon on muututtava. Kun elämä on työn, opiskelun, yrittämisen ja omaishoivan silppua, perinteistä tarveharkintaista sosiaaliturvaa on mahdotonta hallita, ja se on pakko korvata perustulolla.

Robotisaatio on kaikki yhteiskunnan rakenteet läpäisevä kokonaisvaltainen murros, johon verrattuna pelkästään työmarkkinoihin keskittyvä Kilpailukykysopimus on yksinkertainen sormiharjoitus.

On sääli, että Suomen poliittinen, taloudellinen ja työmarkkinajohto ovat jo kokonaisen vuoden vääntäneet sopimusta, jolla ei ole 2020-luvun työelämässä enempää merkitystä kuin hevosenkenkien verotuksella teollisessa yhteiskunnassa.

Kun kaikkien huomio on keskittynyt Kilpailukykysopimukseen, Suomen työelämän ja talouden todellinen uudistaminen on siirtynyt taas vuodella eteenpäin, eivätkä meidän kilpailijamaamme odota.


Kirjoittaja on Vihreä kansanedustaja.

Eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmä järjesti eduskunnassa 7. kesäkuuta
2016 Robotisaatio ja lainsäädäntö –seminaarin.

Seminaarin videotaltiointi:

Seminaarissa esitetty aineisto: