— Kanerva Jarkko

Koululla joulukuussa 2006

Saatiinhan se lopulta valmiiksi, tuumii rehtori emeritus Jarkko Kanerva päiväkävelyllään. Monta vuotta kesti poliitikkojen taivuttelu Naantalin lukion asianmukaisten lisätilojen rakentamisen puolelle. Milteipä lukemattomia vaihtoehtoja selviteltiin, ennen kuin tähän ratkaisuun päädyttiin. Loppuvaiheessa mukaan saatiin kuitenkin käyttäjien mielestä kaikki tarpeelliset tilat ja miltei kaikki toivotut varusteetkin. Eikä enää tarvitse miettiä, onko tämä koulun sisäänkäynti vai varaston takaovi. Lukio on nyt viime hetkellä valmis ottamaan vastaan kasvavat ikäluokat. Samalla saatiin Naantaliin myös toinen luentosalikäyttöön sopiva auditoriotila. Valitettavasti taitaa kohtuuton hinnoittelu kuitenkin rajata pois suurimman osan mahdollisista käyttäjistä. Koulutilat saadaan yleensä liian myöhään Valtionapusäännösten muututtua on koulujen rakentaminen hidastunut, kun kunnat ovat entistä enemmän joutuneet vastaamaan kustannuksista. Köyhät kunnat jonottavat avustusta vuosikausia ja usein käykin niin, että koulu saadaan valmiiksi vasta siinä vaiheessa, kun oppilasmäärät ovat jo kääntyneet laskusuuntaan. Valtionavun mitoitusperusteet ovat lisäksi niin tiukat, että kunnollisia tiloja on niiden perusteella vaikeaa tai mahdotonta saada aikaan. Homekouluja on liikaa Vähintään yhtä suuria ongelmia on koulutilojen kunnossapidossa. Lämmityskustannusten yli-innokkaan säästämisen takia homeongelmat vaivaavat hyvin suurta osaa maamme kouluista. OAJ:n vaatimuksista saatiin koululainsäädäntöön vaatimus turvallisesta työympäristöstä, mutta käytännössä tätä määräystä ei aktiivisesti valvo mikään instanssi. Kaiken huippu on mielestäni se, että työsuojelulainsäädännön määräykset eivät koske koululaisia ja opiskelijoita. Eikö juuri heidän turvallisuudestaan pitäisi erityisesti huolehtia? Koulutus on pienen kansan tärkein voimavara Suomen peruskoululaitos todettiin laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa huippulaadukkaaksi. Mielenkiintoista kylläkin, tulosten julkistamisen jälkeen peruskoulun toimintaedellytyksiä on ryhdytty heikentämään. Opetussuunnitelmien valinnaisuutta on vähennetty ja kunnat mittaavat koulujensa tuloksellisuutta laskemalla miten ryhmäkokoja voitaisiin suurentaa. Säästämisellä suorastaan kilpaillaan. Näillä keinoilla johtoaseman tuoma kilpailuetu pian menetetään. Siihen meillä ei mielestäni ole varaa!
Jaa sivu: