— Kasvi Jyrki

Akateeminen kauhufarssi

Suomen korkeakoulupolitiikkaa on jo pitkään hallinnut kummallinen lukukausimaksufarssi. Kaikki puolueet jyrkästi kiistävät kilvan kannattavansa saati vaativansa korkeakouluihin lukukausimaksuja, mutta samaan aikaan ne nostetaan yhä uudelleen keskusteluun. Viimeisimpänä lukukausimaksuja esittää korkeakouluopintojen nopeuttamista pohtiva opetusministeriön työryhmä, joka kutsui niitä opintomaksuiksi.

Lukukausimaksut tuntuu olevan kuin Frankensteinin hirviö, joka herätetään eri tavoin kokoon harsittuna yhä uudelleen henkiin. Tarinan mukaan tohtori Frankenstein yrittää luoda jotain uutta ja ihmeellistä ja nostaa tiedettä uudelle tasolle, mutta tuloksena on traaginen hirviö, joka tuhoaa luojansa.

Mikään muu vertaus ei riitä kuvaamaan sitä käsittämätöntä sitkeyttä, jolla tämä kuolleena syntynyt ajatus kaivetaan yhä uudelleen ylös haudastaan.

Ja tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi pääministeri Vanhanen (kesk.) on julkisuudessa todennut että ”lukukausimaksuja ei [ole] suunnitteilla”. Samoin opetusministeri Virkkunen (kok.) vastasi viikko sitten eduskunnan kyselytunnilla: ”En tule esittämään suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja.” Kumpikaan näistä lausunnoista ei kuitenkaan sido tulevia hallituksia.

Suomi on pieni kansakunta, jonka poikkeuksellinen menestys 1900-luvun loppupuolella perustui nimenomaan siihen, että koko kansan voimavarat saatiin täysimääräisesti käyttöön. Ilmaisen opiskelun ja opintotuen ansiosta kaikki halukkaat saattoivat opiskella halujensa ja lahjojensa mukaan.

Parhaiten järjestelmä toimi 1980-luvulla, jolloin esimerkiksi minä sukuni ensimmäisenä ylioppilaana lähdin opiskelemaan. Ilman kattavaa opintotukea ja ilmaista opiskelua haaveet diplomi-insinöörin saati tekniikan tohtorin tutkinnosta olisi voinut unohtaa.

Nyt korkeakouluista yritetään tehdä akateemisia tehtaita, jotka prosessoivat opiskelijoista ammattilaisia kuin makkaratehdas sianruhoista meetwurstia. Samalla unohdetaan kuitenkin akateeminen sivistys ja luovuus, jotka vaativat vapautta.

Eri ministeriöiden tuottavuustyöryhmien kannattaisi joskus tutustua viime vuosikymmeninä menestyneiden suomalaisyritysten historiaan. Monen taustalta löytyy nimenomaan venähtäneitä ja keskeytettyjä opintoja. Uudet ajatukset eivät synny projekteissa.

Lukukausimaksujen esillä pitämisen tavoitteena on asian saaminen mukaan seuraaviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Puolueiden tulisikin sanoa suoraan julkisuudessa miten ne aikovat suhtautua lukukausimaksuihin, jos ovat mukana seuraavassa hallituksessa. Kyllä vai ei vai jos ehkä sittenkin jossain tilanteessa mahdollisesti kenties?

Vihreiden kanta lukukausimaksuihin on selvä, yksiselitteinen ei, ja tulemme hakemaan tälle kannalle kannatusta seuraavissa vaaleissa.

Jos korkeakouluopintoja halutaan oikeasti nopeuttaa, meidän on tarjottava opiskelijoille maksujen asemesta asianmukaista opetusta ja opintojen ohjausta. Aivan liian moni opiskelija valittaa, että korkeakouluopiskelu on käytännössä itseohjautuvaa etäopiskelua. Opettajia nähdään vain harvoin, ja silloinkin opetus voi olla videoiden katselua. Siis suomalaisissa korkeakouluissa!

Jaa sivu: