— Kasvi Jyrki

Yleisradio kuuluu kaikille

Kuka olisi arvannut, että Vihreiden viime sunnuntaina hyväksytty tietoyhteiskuntaohjelma herättäisi näin paljon huomiota. Yhtenä osana laajaa ohjelmaa linjattiin, että Yleisradion rahoitus on jatkossa turvattava sosiaalisesti oikeudenmukaisella, henkilökohtaisella ja tulosidonnaisella mediamaksulla.

Ei liene kenellekään epäselvää, että nykyinen TV-maksujärjestelmä on auttamatta vanhentunut. Se ei vaan sovi nykymaailmaan, jossa yhden televisiolaitteen sijasta Yleisradion sisältöjä seurataan yhä useammin esimerkiksi Internetistä.

Vihreiden esittämä mediamaksumalli on keskustelunavaus. Mallin peruslähtökohta on yksinkertainen: mediamaksun on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen. Ja sosiaalisesti oikeudenmukaista on se, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus katsoa ja kuunnella Yleisradion ohjelmia.

Yleisradio on julkinen yleispalvelu, se kuuluu kaikille. Nykyinen TV-maksu on kuitenkin monelle yksin elävälle eläkeläiselle, opiskelijalle ja yksinhuoltajalle liian suuri, heillä ei ole enää varaa Yleisradion palveluihin. Mediamaksun tulosidonnaisuutta vaatimalla haluamme varmistaa, että myös yhteiskunnan pienituloisimmilla on varaa Yleisradioon.

Mediamaksun henkilökohtaisuudella puolestaan varmistamme sen, että maksu kohtelee tasapuolisesti erilaisissa olosuhteissa asuvia ihmisiä - maksu ei Vihreiden mallissa riipu siis siitä, sattuuko asumaan yksin, ydinperheessä tai viiden ihmisen kommuunissa. Käytännössä nykyistä TV-maksua kerätään jääkaapista, saman jääkaapin käyttäjille kun riittää yksi TV-lupa.

Vihreiden mediamaksuesityksessä pidetään huolta siitä, että maksu on pienituloisimmille oikeudenmukainen. Sen sijaan Kokoomuksen Kimmo Sasi ja Jan Vapaavuori ovat, viiteryhmälleen uskollisina, huolissaan yhteiskuntamme suurituloisimpien pärjäämisestä. Esimerkiksi Kimmo Sasi on laukonut päättömyyden, jonka mukaan Vihreiden esittämässä mallissa jonkun tulisi maksaa yli 40 000 euron suuruinen vuosittainen mediamaksu. Jan Vapaavuori puolestaan maalailee, että Vihreiden mediamaksumalli on verrattavissa siihen, että maitotölkistäkin maksettaisiin tulosidonnainen summa.

Eihän se niin mene. Tulosidonnaisuus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maksu on kolmiportainen: toimeentulon kanssa kamppaileville se olisi pieni tai olematon, keskituloiselle nykytasoinen ja kansanedustajan tuloluokassa vähän nykyistä suurempi.

Yleisradiolla on keskeinen rooli suomalaisessa mediakentässä. Odotan muilta puolueilta rakentavia ja edes jossakin määrin tolkullisia ehdotuksia sen kehittämisen ja oikeudenmukaisen rahoituksen järjestämisen suhteen. Sasin ja Vapaavuoren kommentit eivät mitään rakentavaa keskusteluun tarjoa – heidän paniikkireaktionsa kertovat lähinnä, että olemme Vihreissä oikeilla jäljillä.

P.S. Vihreiden tietoyhteiskuntapoliittiseen ohjelmaan ja muihin Yleisradion kehitysehdotuksiin voi tarkemmin tutustua täällä:

http://www.vihreat.fi/files/liitto/Tietoyhteiskuntaohjelma2011_viimeistelematon.pdf

Jaa sivu: