— Kerttu Hakala

Ympäristöjärjestelmät

Olin eilen kuuntelemassa Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Bergmanin esitelmöintiä Senaatti-kiinteistöjen ympäristöasioista, ja se oli melkoisen mielenkiintoista. Toisaalta se oli sellaista kovaa hallinnollista ymppäjuttua, joihin joinain hetkinä turhautuu pahasti. Minä arvostan ihan oikeita hörhöjä, jotka kartoittavat metsien suojelutarpeita, sienestävät ja silleen, ja joskus tuntuu että hallinnollinen ymppä on liian kovaa. Mutta kuitenkin, loppupelissä, olen itse aika läpimäräksi uitettu ympäristöjärjestelmä-tylsimys. Minua kiinnostaa ympäristön huomioiminen suurten, miksei pientenkin, järjestelmien hallinnossa. Se on ihan miljoonatärkeää, ja paljon helpompaa, kun ensin satsataan ymppäasioiden erittelyyn, vastuiden jakoon ja muuhun. Parhaimmillaan siitä puisevan pitkästä ja raskaasta prosessista, joka käydään kun jonkinlaista ympäristöjärjestelmää otetaan käyttöön, seuraa oikeasti kepoisesti toteutettavissa oleva maailmanparannussuunnitelma. Ylioppilaskunnan juuri hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan ympäristöohjelma päivitetään ensi vuonna. Eka (ja tähän asti siis ainoa) ohjelma tehtiin mun hallituskaudella, ja se oli yksi niistä jutuista, mihin eniten keskityin. Siitä tuli ihan hyvä, mutta niin kuin muistutin tekijöillekin useaan kertaan, niin se oli ensimmäinen ja pääasia on, että se tuli valmiiksi. Ohjelma on aika kapoinen ja siinä on puutteita, mutta nyt on käyty se raskain alkukärvistely läpi. Seuraavasta ohjelmasta tuleekin sitten toivottavasti napakka ja täyteläinen. Minun pitäisi tälläkin hetkellä tehdä ympäristöohjelmaa Kaakkurin ja kestävän kehityksen ohjelmaa Puolivälinkankaan suuralueelle. Mutta, kuten opiskelu, on tuollainen pitkä yksinäinen kirjoitus- ja kokoamisurakka ollut mulle viime kuukausina äärimmäisen vaikeaa. Yritän nyt tosissani saada hommasta taas kiinni, kun niin paljon olen jo tehnyt sitä mun perussälääni eli kyselyitä, jutteluita ja pohdintoja. Pitäisi vaan saada se paperille vielä, ja mun metsässä hyppivä hörhö -puoleni sekä pimeysmasennus meinaa viedä voiton.
Jaa sivu: