— Kerttu Hakala

Sielu vaihtaa asuntoa

Vein tänään avaimeni Tapiontielle. En siis enää pääse sinne omin avuin sisälle. Voi ei. Kyllä musta toisaalta tuntuikin jo vähän oudolta hiipparoida siellä avaimineni. Olen ollut yksinäisempi kuin koskaan. Sain siis mitä halusin, enkä ihan vielä ainakaan osaa nauttia siitä niin suurin siemauksin kuin ajattelin. Kaipaan hölinää ja ihmisiä ja toivon, että kaverit soittaisivat joskus. Enkä osaa käydä yksin yliopistolla syömässä. Eka aamu uudessa kodissakin johti päivään, jona liikkeelle lähtiessäni suuntasin heti Tapiontielle ja ruinasin ruokaseuraa. Tavarat voi muuten jaotella kahteen luokkaan: (1) niihin, jotka tungetaan mukaani Tapiontiellä käydessä, ja (2) niihin, joiden perään soitellaan. Totesin luokkaan yksi kuuluviksi käyntikorttini (monet tietävätkin jo episodin "Eduskuntavaaliehdokas Hakala tilasi tuhdin annoksen käyntikortteja"), joita strategisesti sijoittelen pieniä pinoja ympäri maailmaa (episodin jatko-osahan on "epätoivoinen Hakala tajuaa omistavansa yli tuhat käyntikorttia, joita kukaan ei halua"). Terveiset siis ihanille ex-kämppiksille, joista hra H:n yllätin heittämästä korttia roskiin ja neiti K tunki pinon kortteja taskuuni. Puhetta on eniten luokan kaksi asioista. Olen kommunikoinut neiti K:n kanssa lähinnä viestein siitä, minkä tavaran milloinkin olen vienyt (kukkaruukun alusia, pihdit jne). Eri tavaroiden merkityksen eron huomasin tänään erityisen selvästi, kun neiti K ensin ponnekkaasti pakkasi matkaani yhtä sun toista ("nämä hillot taitaa olla sun") ja sai minut tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että olen jättänyt asioita lojumaan entiselle kämpälle. Neiti K kuitenkin soitti minulle vielä takaisin: "Hei mä en tajunnut, että sä olit vienyt meidän pyykinkuivaustelineen!" Itsestäänselvästi tunsin siis huonoa omaatuntoa siitä, että en ollut jättänyt tavaroita lojumaan entiselle kämpälle. Jotta ei jäisi väärää kuvaa, niin musta on kuitenkin kiva, että mun tavaroillani on merkitystä maailmassa, mikä se sitten milloinkin onkaan. Ja mun ex-kämppiksillä on aika paljolti merkitystä mulle - oikeastaan juuri kukaan muu ei ole aikoihin ottanut muhun oikeasti yhteyttä.
Jaa sivu: