— Kerttu Hakala

Iiih ihanat vinolaiset!

Jahkasin ja vekslasin ees taas lähteäkö Joensuuhun vai ei. Kaduin lähtöpäätöstä ekan kerran bussipysäkillä Otavasta Mikkeliin, kun vaunut (tuo kirottu epäkätevä kapistus, jonka vauvan kanssa joskus raahaa mukaansa) eivät meinanneet mahtua bussiin ja toisen kerran Mikkelin rautatieasemalla, kun koiran hoitoonsaanti kangerteli niin, että stressasin ehdinkö junaan vai nou. Nooooh, lähdin siis ja kappas, paikalle oli saapunut toinen toistaan ihanampia vihreitä nuoria ja opiskelijoita ynnättynä vielä sitten yhdellä tulevalla puolueen puheenjohtajalla. Hulppea liittokokous. Ihanat vinolaiset. Olin valmistellu Teean kanssa liittokokouskannaria ALKU-hankkeesta (johon linkkaisin, mutta se ei ollut vielä nettisivuilla), ja se hyväksyttiinkin sitten. Minua huolettaa nuorehkon ympäristöhallinnon muutokset ja sen ujuttaminen muiden sektorien lomaan, ja kun ALKU nyt on juuri tietääkseni ministerien näpeissä, oli liittarin aika oikein sopiva siitä lausumiselle. Nyt me Pietin kanssa täällä kotona vaan äimistellään että minne ne kaikki ihanat tyypit meni. Mutta näkeehän niitä onneks taas. PS. Laskeskelin tässä, että Pieti on nyt kulkenut junalla 14 kertaa, pitkän matkan bussilla 4 kertaa ja pidemmän matkan henkilöautokyydillä 2 kertaa (jos Juvaa ei lasketa). Onkohan tää outoa tää elämä mitä me eletään...
Jaa sivu: