— Krista Mikkonen

Rahankeräyslaki kaipaa uudistamista

Ihmiset antavat mielellään aikaansa tärkeinä pitämiensä asioiden eteen. Vastineeksi antamalleen ajalle ihmiset saavat yhteisöllisyyden kokemuksia, auttamisen iloa ja hyvän mielen siitä, että voivat olla tekemässä jotain hyvää.

Tapahtumia pullollaan oleva kesä-Suomi on hyvä esimerkki vapaaehtoistyön runsaudesta. Lukuisat kesätapahtumat kyläjuhlista kesäteattereihin ja yksittäisistä festivaaleista useamman viikon tapahtumiin vaativat lukemattomia tunteja talkootyötä. Nämä tapahtumat eivät koskaan toteutuisi, jos kaikille tapahtumassa työskenteleville maksettaisiin hommasta oikeaa palkkaa.

Suuret tapahtumat tarjoavat varainhankintakeinon myös toisille yhdistyksille. Esimerkiksi Ilosaarirock on monen joensuulaisen urheiluseuran ja muun yhdistyksen tärkein vuosittainen talkootapahtuma. Itsekin olen monena vuonna siivonnut festivaalialuetta keräten rahaa Pohjois-Karjalan Vihreiden hyväksi.

Yleishyödyllisten yhdistysten toiminnan ylle on kuitenkin viime aikoina kertynyt yhä enemmän synkkiä pilviä, kun verottaja on tulkinnoillaan kiristänyt niihin kohdistuvaa verotusta. Yhdistyksiä koskevan verotuksen lainsäädäntö kaipaakin selkeytystä. Niin yhdistysten yleishyödyllistä toimintaa kuin niiden varainhankintaakin koskeva verovapaus tulee taata jatkossakin. Niitä koskevat määritelmät pitää saada niin selkeiksi, että yhdistykset eivät joudu arvuuttelemaan toimiensa verokohtelua.

Ajan lisäksi ihmiset ovat valmiita lahjoittamaan myös rahaa hyväksi katsomilleen kohteille. Siinä missä maailmalla on helppo kerätä pienlahjoituksia vaikkapa dokumenttifilmin, kirjan, taidenäyttelyn tai festivaalin järjestämistä varten, törmätään Suomessa kankeaan rahankeräyslakiin.

Rahaa ei saa kerätä ilman rahankeräyslupaa, luvan saaminen on byrokraattista ja kankeaa, eikä se mahdollista spontaaneja keräyksiä. Tämän ovat huomanneet esimerkiksi auttavaiset lähimmäiset, jotka olisivat halunneet kerätä rahaa tulipalossa talonsa menettäneelle tai kallista hoitoa vaativan lapsen perheelle.

Tällä viikolla asian sai huomata myös Aleksi Valavuori, joka halusi auttaa Toejoen Veikkojen jalkapallojunnuja, joiden talkoot Pori Jazzien yhteydessä menivät mönkään, kun joku varasti kerätyt pullot. Kehottamalla Twitterin kautta ihmisiä lahjoittamaan rahaa junnujen tilille pullorahojen menetyksen korvaamiseksi Valavuori rikkoi lakia, koska hänellä ei ollut rahankeräyslupaa toimilleen.

Rahankeräyslaki ei vastaa tätä päivää. Sen sijaan, että suomalaiset joutuisivat kiertämään lakia perustamalla ulkomaille rahankeräysfirman, olisi rahankeräyslakia syytä päivittää siten, että se mahdollistaa pienlahjoitukset hyväntekeväisyyteen sekä kansalaistoiminnan, tieteen ja taiteen tukemiseen.

Kun ihmiset haluavat antaa omastaan hyväksi katsomansa yhteisen asian eteen, sitä tulisi lainsäädännöllä tukea eikä rangaista. Oli sitten kyse omasta ajasta tai rahasta.

Jaa sivu: