— Krista Mikkonen

Sotesta on pakko saada sopu kaikkien puolueiden kesken

Krista Mikkonen

Elämme aikoja, jolloin päätetään millaisia kuntia, maakuntia ja sote-palveluita meillä on tulevaisuudessa. Nyt ratkaistaan se, paranevatko palvelut ja niiden integraatio vai heikkeneekö niiden saatavuus. Saadaanko kustannusten nousu kuriin, vai maksatetaanko se asiakkaalla. Syntyykö maakuntiin aitoa demokratiaa.

Synnytämme vuosisadan uudistusta. Tarvitaan rohkeutta sellaisiin poliittisiin ratkaisuihin, joissa lehmänkauppojen sijaan pidetään kiinni uudistuksen tavoitteista. Yhteisesti sovitut tavoitteet olivat terveyserojen kaventaminen, palveluiden tasavertainen saatavuus ja kustannusten kasvun hillitseminen.

Alun perin suunnitelma oli, että ensin toteutetaan palveluiden integraatio, sitten monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen ja vasta lopuksi harkitaan valinnanvapauden lisäämistä asteittain. Nyt on menty päinvastoin, valinnanvapaus edellä. Ja vieläpä unohdettu se tärkein, integraatio.

Nyt on viimeinen hetki ratkaista esiin nousseet vakavat ongelmat, jotta varmistetaan kaikille kansalaisille toimivat palvelut. Nyt on myös viimeinen hetki sitouttaa ratkaisuun kaikki puolueet. Siihen on pakko pystyä, jos halutaan estää se, että vaalien jälkeen paketti revitään taas auki.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset jakautuvat pysäyttävän epätasaisesti. Viidenneksellä kustannuksista katetaan käyttäjistä 90 prosentin palvelut. Loput neljä viidesosaa kustannuksista jakautuvat pitkäaikaissairaiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkuluttajien – mielenterveyspotilaiden, lastensuojelun asiakkaiden, päihdehoidossa olevien, vammais- ja vanhuspalveluita tarvitsevien – välillä.

Sote-kulujen hallinnassa avainasemassa on se, miten huolehdimme eniten palveluita tarvitsevan kymmenyksen hoidosta. Jos sote-uudistusta tehdään valinnanvapaus edellä, se hyödyttää eniten sitä 90 prosenttia, joka käyttää vähiten palveluja. Kustannusten näkökulmasta se ole lainkaan olennainen joukko.

Päähuomion tulee olla niissä, jotka tarvitsevat palveluita paljon. Heidän kohdallaan keskiöön nousee palveluiden integraatio, palveluketjujen sujuvuus ja saavutettavuus sekä varhainen tuki.

Varsinkin sosiaalipalveluiden suhteen varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn varmistaminen on tärkeää. Siinä iso rooli on kunnilla. Kouluterveys, etsivä nuorisotyö, päivähoito, perheiden tukeminen ovat kaikki kunnan vastuulla myös tulevaisuudessa. Miten pystytään varmistamaan, ettei kunnan ja maakunnan väliin synny kuilua, jonka pohjalle osa apua tarvitsevista putoaa?

Sote on aikamme tärkein poliittinen uudistus. Meillä ei ole varaa tehdä sitä huonosti. Sotesta on yksinkertaisesti pakko saada sopu, kaikkien puolueiden kesken.