— Krista Mikkonen

Vuosaaresta suuntaa 2020-luvun ilmastotyölle

Krista Mikkonen

Hallituksen yhteinen, kunnianhimoinen tavoite on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Hallituspuolueet kokoontuivat 3. helmikuuta Helsingin Vuosaaressa ilmastokokoukseen, jossa yhdessä mietittiin, miten tavoitteeseen päästään ja sovittiin ilmastotyön isoista askelmerkeistä.

Ilmastopaneeli toi kansanedustajille ja ministereille selvän viestin: Meillä on 35 miljoonan hiilidioksiditonnin päästökuilu, joka on kurottava umpeen 15 vuodessa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii lisää tekoja. Nykyisillä toimilla tästä kuilusta katetaan vasta 16 miljoonaa tonnia. Toimenpiteitä ja päätöksiä odottavat siis ainakin 19 miljoonan tonnin päästövähennykset. Päästökuilun lisäksi meillä on siis käsissämme päätöskuilu.

Hallitus ei asettanut hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2035 siksi, että meillä olisi ollut valmiina siihen riittävät keinot, vaan siksi, että tieteen viesti oli selvä: Suomen oikeudenmukainen osa 1,5 asteen tavoitteesta on hiilineutraalius vuonna 2035. Nyt hallituksen tehtävä on löytää tarvittavat toimet.

Vuosaaren ilmastokokouksen merkittävin tulos on se, että iso 2035 päästövähennystavoite budjetoitiin eri sektoreille. Esimerkiksi valmistelussa olevat liikenteen, energiantuotannon ja maa- ja metsätalouden ilmasto-ohjelmat saivat mitattavat päästövähennystavoitteet. Nämä ”hiilibudjetit” nostavat ilmastotyön kunnianhimoa ja antavat työlle suunnan ja ryhdikkään tavoitteen. 

Ilmasto-ohjelmissa on yhdessä löydettävä keinot, joilla Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Noin puolentoista vuoden kuluttua puoliväliriihessä hallitus tarkastelee, onko riittävästi päätöksiä tehty ja tekee tarvittavat lisäpäätökset.

Ilmastotyössä päästöjen vähentäminen on ensisijaista, mutta myös metsiemme ja peltojemme hiilinieluilla on suuri merkitys. Tämän vuoksi olemme sitoutuneet hiilinielujen kasvattamiseen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. 

Päätimme, että maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa tähdätään hiilinielujen vahvistamiseen 3 Mt edestä nykytoimiin nähden ja edistämme heti tänä vuonna esimerkiksi metsitystä. Nykytoimiin perustuvan ennusteen eli WEM-skenaarion mukaan nielun koko vuonna 2035 olisi 17,9 Mt, joten 3 Mt lisäys kasvattaisi nielun 20,9 Mt suuruiseksi. 

Toinen tapa lähestyä nielua on katsoa, minkä verran jäljelle jääneitä päästöjä on sidottava nielun avulla. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjen ja nielujen kun on oltava yhtä suuret. Nyt linjatuilla hiilibudjeteilla päästöjä on vuonna 2035 jäljellä 15,4–23 Mt, eli nielun koon tulee asettua samaan haarukkaan ja kattaa ne päästöt, jotka ovat jäljellä.

Ilmastotyössä yksi toimivimmista keinoista on saada hiilipäästöille kunnollinen hinta. Siksi viitoitimme myös tulevaa energiaverouudistusta.  Hiilestä, öljystä ja turpeesta luopuvalle teollisuudelle ja energiantuotannolle on tärkeää, että saimme aikataulut esimerkiksi lämpöpumppujen ja teollisuuden sähköverojen alennukselle. Päätimme myös, että hallitus jatkaa hiilineutraaliutta tukevaa verotyötä myös nyt linjattujen uudistusten jälkeen.

Suomalainen erityisyys ilmastokeskustelussa on turve, jonka polttamisen päästöt ovat yli seitsemän miljoonaa tonnia, eli yli kolmanneksen yhä puuttuvasta 19 miljoonan tonnin päätöskuilusta. Hallitus päättää kevään kehysriihessä, eli vain yhdeksän viikon päästä, lämmityspolttoaineiden veronkorotuksesta 100 miljoonan euron edestä. Silloin tarkastellaan myös turpeen verotusta. Ensi kuussa työnsä aloittaa turvealueiden reilua siirtymää eli esimerkiksi tulevaisuuden elinkeinoja ja siirtymävaiheen tukea pohtiva turvetyöryhmä. 

Monia ilmastotekoja käynnistetään heti. Puramme esteitä tuulivoiman investoinneilta, tuemme uusiutuvan energian tuotantoa ja hyödyntämistä taloyhtiöissä, edistämme valtion eläkevarojen irrottamista fossiilisista sijoituksista, vauhditamme teollisuuden päästövähennyksiä ja otamme edistysaskeleita puurakentamisessa. Perustamme ilmastorahaston edistämään teollisuuden vähähiilisyyttä.

Vuosaaressa ei unohdettu sitä, että ilmastokriisin vaikutukset osuvat kaikista pahiten pienituloisiin. Ilmastonmuutosta on torjuttava nopeasti, sillä muuten kasvavan laskun joutuvat maksamaan vähäosaiset. Ilmastokriisin ohella on myös torjuttava köyhyyttä ja vähennettävä eriarvoisuutta. Kukaan ei saa ilmastotoimien seurauksena joutua kohtuuttomaan tilanteeseen. Sitä tarkoittaa reilu muutos.

Suomalaiset ovat nostaneet ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi asiaksi, joka poliitikkojen pitäisi ratkaista. Monet tekevät jo toimia omassa elämässään ja meidän on hallituksena osoitettavana, että olemme valmiita kantamaan oman osamme. Isoja ilmastotekoja tehdään jo monella tasolla: kunnissa, yrityksissä, järjestöissä ja jokaisen arjessa. Hallituksen tehtävä on näyttää tietä.