— Krista Mikkonen

Suomen talous tarvitsee kestävyysloikan

Krista Mikkonen

Suomen elinkeinoelämä ja työpaikat ovat rakennemuutoksen keskellä. Koronapandemia on nostanut entistä selvemmin esiin, että meidän pitää uudistaa talouttamme. Jos haluamme parantaa Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, teollisuuden ja koko elinkeinoelämän on otettava kestävyysloikka kohti vähähiilisyyttä. Monet yritykset ovatkin jo ottaneet ilmastokestävyyden ohjenuorakseen ja tehneet merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi.

 

Yritykset puhuvat hiilijalanjäljen rinnalla hiilikädenjäljestä. Hiilikädenjälki kertoo positiivisista ilmastovaikutuksista, joita tuotteen tai palvelun käyttö synnyttää. Suomessa tuotetaan uusia, puhtaita ratkaisuja, joiden viennin kautta meillä on kokoamme suurempi vaikutus päästövähennyksiin globaalisti. Tänä vuonna maailman maat tiukentavat ilmastotavoitteitaan. Kunnianhimoisemmat tavoitteet vaativat toteutuakseen investointeja, jotka taas tuovat työtä, talouden toimeliaisuutta ja kasvavia puhtaiden ratkaisujen markkinoita. 

Jos haluamme kasvattaa hiilikädenjälkeämme, meidän tulee uudistaa myös politiikkaa. EU:n elpymisrahoituksen myötä meillä on nyt käsillä kerran elämässä -mahdollisuus kirittää vihreää siirtymää reilulla tavalla, ihmisiä ja yrityksiä tukien, ja saada aikaan nopea ja näkyvä muutos kohti vähähiilisyyttä. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea esimerkiksi turvetuottajia muutoksessa, uusien työpaikkojen synnyssä ja tarvittaessa uudelleen kouluttautumisessa.

Politiikan pitää johdonmukaisesti tukea yritysten ilmastotyötä ja varmistaa, että vähäpäästöiset ja ympäristöystävälliset ratkaisut ovat aina edullisimpia. Ei ole reilua tai tehokasta samaan aikaan tukea vähähiilisiä innovaatioita ja toisaalta kannustaa fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamiseen. Joka vuosi turve nauttii lähes 200 miljoonan euron verotuesta, ja palautamme teollisuudelle ja maataloudelle niiden maksamia energiaveroja noin 270 miljoonaa euroa. 

Ensi viikon budjettiriihessä on välttämätöntä ottaa seuraavat askeleet eteenpäin. Hallitus on linjannut sähköveron laskemisesta EU:n minimitasolle, mikä parantaa teollisuutemme kilpailukykyä ja edistää siirtymää kohti vähähiilistä sähköä. Jotta politiikka olisi johdonmukaista, on samalla luovuttava fossiilisten polttoaineiden tukemisesta. Edelläkävijäyritysten, jotka vähentävät päästöjään nopeasti, on saatava toimistaan kilpailuetua.

Hallitus on valmistelemassa myös kestävän verotuksen tiekarttaa, joka auttaa meitä saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tarvitsemme selkeän näkymän ja aikataulun, jolla kaikista fossiilisten polttoaineiden verotuista ja suorista tuista luovutaan ja yritystuet suunnataan uudistavaan, päästöjä ja ympäristökuormitusta vähentävään toimintaan. Tukien uudelleensuuntaamista ovat suositelleet lukuisat työryhmät, talouden asiantuntijat sekä Ilmastopaneeli. Hallituksen perustama ilmastorahasto on myös tärkeä työkalu, josta tulee rakentaa vahva vähähiilistä tutkimusta, kehitystä ja investointeja ajava veturi.

Elinkeinoelämämme on muutokseen valmis. Hallitus on valmistellut yhdessä vientialojen kanssa vähähiilisyystiekartat, joissa linjataan keskeisiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiateollisuus vaatii tiekartassaan päästöjen vähentämistä haittaavien energiaverojen ja verorakenteiden poistamista. Keskeisimmät vientialamme, metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, vaativat tutkimuksen, kehityksen ja pilottihankkeiden rahoituksen merkittävää lisäämistä. Liikenne- ja logistiikka-ala korostaa kannustavia verouudistuksia ja panostuksia digitaalisiin palveluihin ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

Korona on luonut meille tuhannen taalan paikan uudistaa Suomen taloutta kestäväksi. Suomi saa EU:n elpymisvälineestä arviolta 2,5 miljardia euroa, josta vähintään puolet tulee käyttää ilmastoinvestointeihin. Tämä tilaisuus tulee käyttää hyväksi ja uudistaa rohkeasti verotusta, yritystukia ja sääntelyä ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeviksi.