— Lasse Miettinen

Tervetuloa yhteistyöhön, Timo Soini!

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini omisti Vihreille kokonaisen kirjoituksen (Ilkka 1.10.2013). Se oli hienoa! Ei vain siksi, että on imartelevaa, että Soini ajattelee noin paljon Vihreitä. Vaan ennen kaikkea siksi, että kirjoitus sisälsi monia yhteistyön mahdollisuuksia.

Kirjoituksessaan Soini halusi antaa Vihreille ohjeita. Virkkeistä moni on kuin Vihreiden puolueohjelmasta: "Vaaditaan parempaa ilmanlaatua. Siitä hyödymme kaikki. Puolustetaan kotimaista myrkkyvapaata elintarviketuotantoa. Puhdas ruoka ja puhdas omatunto on kestävää maataloutta. Kohdellaan tuotantoeläimiä entistä paremmin, siitä hyödymme kaikki."

Juuri näin. Näiden puolesta Vihreät ovat raataneet läpi vuosien varsin yksin. Tervetuloa mukaan työhön!

Me Vihreät emme usko, että Suomen etu on kisa, kuka tölvii toisia näppärimmin. Sen sijaan kannattaa tehdä sitkeää, pitkäjänteistä työtä paremman, reilumman, puhtaamman Suomen ja maailman puolesta.

Edistetään luomua, hankkiudutaan eroon ilman ja lähivedet pilaavista päästöistä. Heitetään romukoppaan vanha virsi, että ympäristö ja työpaikat ovat toistensa vihollisia. Eivät ole. Ympäristöstä huolehtiminen tuo uutta työtä. Yksin Kiina käyttää seuraavina vuosina käsittämättömät 375 miljardia ympäristönsä tilan panemiseksi kuntoon. Siinä riittää myytävää meillekin.

Jatkan Soinin listaa mahdollisista yhteistyön aiheista:

Vihreät ovat ehdottaneet teollisuusstrategiaa Suomelle, tavoitteena 50 000 uutta työpaikkaa puhtaan teknologian aloille. Se on yhtä paljon kuin koko paperiteollisuus nyt työllistää. Vihreä talous ei ole piperrystä, vaan raavasta teollista työtä. Suomella on tilaisuus tehdä niitä tuotteita ja ratkaisuja, joita muu maailma ostaa. Lähtevätkö perussuomalaiset mukaan turvaamaan teollisuusduunarin tulevaisuutta?

Maaseudulla muhii suomalaisen energiantuotannon vallankumous. Siitä, mistä ei voida tehdä ruokaa, voidaan tehdä maatiloilla biokaasua. Metsästä riittää niin työtä kuin kestävää bioenergiaa. Hajautettu energiantuotanto suomalaisella maaseudulla toisi työtä, toimeentuloa ja turvaisi omavaraisuuden.

Olkiluoto kolmosen kaltaiset hölmöilyt sitovat Kroisoksen pääomat eivätkä tuo pysyvää suomalaista työtä, kestävästä energiasta puhumattakaan. Sähköntuotantokin on aina jossain tulevaisuudessa, tällä hetkellä taas neljän vuoden päässä. Samaan aikaan Ruotsi ja Tanska ovat Olkiluoto kolmosen rakennusaikana ottaneet käyttöön jo nyt enemmän tuulivoimaa kuin reaktori tulee ikinä tuottamaan. Fennovoima jatkaa tätä mokien sarjaa, tällä kertaa näköjään ajaen meitä riippuvaisiksi Venäjästä. Mitä jos tuotettaisiin uusiutuvaa energiaa edullisemmin, hajautetusti ja työpaikkoja luoden?

Perussuomalaiset ja Vihreät ovat molemmat tulleet politiikkaan kitkeäkseen pinttyneet "maan tavat" ja palauttaakseen vallan kansalle, jolle se kuuluu. Suomesta pitää edelleen tehdä avoimempi, vallanpitäjistä tilivelvollisia ja vallankäytöstä läpinäkyvää. Päätökset pitää siirtää kulisseista näkyville. Hyvä aloitus olisi tehdä eduskunnan valiokuntien – ja kunnallisten lautakuntien – kokouksista julkisia, kuten Soinin hyvin tuntemassa Euroopan parlamentissa.

Rahan valtaa pitää suitsia kansanvallan hyväksi. Olemme syöneet vuosikausia pankki- ja velkakriisien sotkua, jonka maailmanlaajuinen kasinotalous keitti. Tarvitsemme tiukemmat säännöt isojen pelurien finanssimaailmalle. Rahamarkkinat pitää panna verolle, niin että voittoja tahkoavat investointipeluritkin osallistuvat yhteisen hyvinvoinnin kustannuksiin. Tämän veron nimi on rahoitusmarkkinavero, ja jostain käsittämättömästä syystä perussuomalaiset ovat vastustaneet sitä. Saksa, Ranska ja iso liuta muita maita ovat jo ottamassa sen käyttöön. Suomenkin pitäisi, oikeistopuolueiden vastustuksesta huolimatta. Toivon että perussuomalaiset muistavat tavallisen ihmisen asian liituraitojen sijaan ja kääntävät kantansa rahoitusmarkkinaveron puolelle. Rötösherrat on syytä panna kuriin, ei jakaa rötösherroille bonuksia.

Näillä pääsisi jo pitkälle. Vihreät ovat valmiit ajamaan tätä kaikkien kanssa, jotka haluavat turvata puhtaan ympäristön, työpaikat ja kansanvallan. Ovatko Perussuomalaiset mukana?

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä sanomalehti Ilkassa 4.10.2013.

Jaa sivu: