— Maaria Haikarainen

REDD - mitkä puut tekevät metsän?

Eilen perjantaina ilmestyneessä Vihreä Lanka –lehdessä minua ei juuri hetkauttanut toimittaja Riku Siivosen kritiikki Vihreitä kohtaan, vaikka työni puolesta minun olisi kai pitänyt suhtautua siihen vakavasti.

Olin nimittäin lehden loppupuolelle päästessäni edelleen järkytyksen vallassa toimittaja Hanna Erikssonin artikkelista "Jotain hyvää".

Jutussa kerrottiin, että Kööpenhaminan ilmastokokouksessa päästään todennäköisesti sopuun trooppisen metsäkadon pysäyttämisestä. Tätä niin sanottua REDD-mekanismia (Reduced Emissions from Deforestation and Degradation) koskevat neuvottelut ovat kuulemma edenneet joutuisasti.

Miksi järkytyin uutisesta? Metsäkatohan aiheuttaa eri laskelmien mukaan 8 – 20 prosenttia maapallon kasvihuonekaasupäästöistä ja uhkaa metsäekosysteemien monimuotoisuutta. Eikö tällä sopimuksella lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla?

Järkytyin siksi, ettei jutussa otettu esille REDDiin liittyviä riskejä. Jos neuvotteluissa ei puututa niihin, REDD voi pahimmillaan tehdä pahaa jälkeä niin luonnontilaisille trooppisille metsille kuin niistä riippuvaisille yhteisöille ja alkuperäiskansoille

REDD-mekanismin periaate on se, että kehitysmaille tarjotaan riittäviä taloudellisia kannustimia suojella metsiä hakkuilta ja käyttää niitä kestävästi.

Tarkoituksena on varmistaa, että metsät sitovat jatkossa tehokkaasti hiiltä ilmakehästä. Samalla metsän kestävästä käytöstä palkitaan rahoituksella. Kuulostaa hyvältä, mutta kuten REDD-asioita seuraavalla internet-sivustolla www.redd-monitor.org sanotaan, "paholainen on jälleen yksityiskohdissa".

Perustavanlaatuisin ongelma on se, ettei REDDin puitteissa ole vielä sovittu, mitä tarkoitetaan käsitteellä metsä. Voiko mikä tahansa puita kasvava laaja alue olla metsä? Jos tätä ei tarkenneta ja metsä nähdään vain hiilivarastona, se voi johtaa luonnontilaisten metsien hakkaamiseen ja muuttamiseen viljellyiksi puuplantaaseiksi. Puuplantaasit omistava yritys saisi myyntivoittojen lisäksi vielä ilmastotuet.

Alkuperäiskansoja edustavat järjestöt ovat puolestaan huolissaan siitä, ettei neuvotteluissa ole toistaiseksi ollut esillä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus. Julistuksessa asetetaan vähimmäisvaatimukset alkuperäiskansojen hyvinvoinnille ja tunnustetaan kansojen oikeus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Mikäli REDD ei ole alisteinen alkuperäiskansojen oikeuksille, voi ilmastonsuojelun nimissä tehdyt suojelutoimenpiteet johtaa pahimmillaan ihmisten pakkosiirtoihin. Parhaillaan näin uhkaa käydä eräissä päästökaupan "puhtaan kehityksen mekanismin" (CDM) hankkeissa kehitysmaissa.

Ilmastonsuojelun pitäisi perustua ensisijaisesti ja voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen. Trooppisten metsien suojelua pitää puolestaan tehdä monimuotoisuuden ehdoilla.

Toivon Kööpenhaminan ilmastokokoukselta viisautta tähän päätökseen.

Maaria Haikarainen on ympäristönsuojelutieteestä valmistunut FM. ja Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja. Maaria bloggaa Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Lisää Köpis-blogeja ja muita kirjoituksia os http://www.vihreat.fi/cop15

 

Jaa sivu: