— Maria Ohisalo

Ei hukata osaamista

Maksuton koulutus takaa vähävaraisellekin mahdollisuuden ulos köyhyydestä

Hallituksen toissaviikkoisessa kehysriihessä oli pöydällä kymmenien miljoonien leikkausvaatimuksia ja muita heikennyksiä opintotukeen ja opiskelijoihin liittyen. Taas kerran lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille olivat neuvotteluissa mukana.

Hiljan päättyneeseen lukukausimaksukokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja ja ohjelmia, joten kokeilun perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä maksullisuuden vaikutuksista. Maksujen periminen ja niihin liittyvien stipendiohjelmien hallinnointi itsessään on tuottanut korkeakouluille uusia menoeriä ja esimerkiksi Ruotsissa kokeilut ovat romahduttaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrän. Ministeri Krista Kiuru vaati silti syvällisempää pohdintaa siitä kuinka maksuilla vahvistettaisiin suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymistä.

Arvoisa ministeri Kiuru, muutama huomio:

  • Koulutusvientiä voivat suomalaiset korkeakoulut tehdä, kun ostajana ovat muut korkeakoulut tai yhteisöt, eivät yksilöt. Maksuttomasta koulutuksesta ei saa joustaa, sillä se on meidän suurin kilpailuvalttimme. Me voimme osoittaa, että Suomi on niitä harvoja maita, joissa vähävaraisillakin on mahdollisuus kouluttautua ja sitä kautta päästä ulos köyhyydestä.
  • Voimmeko todella odottaa kaukaiseen Suomeen nykyistä enemmän opiskelijoita, jos vielä alamme periä tuhansien eurojen suuruisia maksuja? Se siitä kansainvälistymisestä.
  • Varmasti suomalaisessa julkisessa keskustelussa lukukausimaksut tuntuvat abstrakteilta. Miksi ihmeessä emme pyytäisi rahaa siitä, että joku tulee meille opiskelemaan? Entä jos käännämmekin kysymyksen niin, että miksi ihmeessä emme kouluttaisi täällä osaavia ihmisiä, jotka voivat valmistuttuaan jäädä työskentelemään ja tuottamaan yhteiseen kassaamme verotuloja? Karua ehkä sanoa, mutta näiden ihmisten varhaiskasvatuksen ja kaiken edeltävän elämän on maksanut jokin muu maa, Suomen saadessa ihminen tänne töihin jäisimme pitkälti plussalle.
  • Lukukausimaksuja puolustavat vakuuttelevat, että maksujen vastustajien ei tarvitse pelätä porttiteoriaa, että vaikka EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulisi maksut, säilyisi suomalainen koulutus silti maksuttomana. No, tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta lukukausimaksuilla liittäisimme Suomen niiden lukuisten maiden joukkoon, jossa älykkyysosamäärän puutteen voi korvata paksulla lompakolla. Suomesta tulisi maa, jossa olisimme valmiit ohittamaan vähävaraisten osaamisen ja lahjakkuuden, joka voisi koitua myös meidän suomalaisten hyväksi kertyneiden verotulojen kautta.
  • Tilastokeskuksen tutkimuksen (2007) mukaan ulkomaiden kansalaisista 67 % oli vielä vuoden päästä valmistumisestaan Suomessa ja heistä 73 % työelämässä.
  • On joku ehdottanut sitäkin, että suomalaiset korkeakoulut saisivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla. Ehdotus on vailla ymmärrystä verrokkimaiden, kuten Britannian, koulutusviennin liiketoimintastrategiasta. Esimerkiksi brittikorkeakoulujen tarjoama koulutus ulkomaisissa filiaaleissa on pääosin rankasti tappiollista ja investointikustannukset ovat päätä huimaavia. Ulkomailla tarjotaankin koulutusta rekrytointi- ja kansainvälistymismielessä, houkutellen opiskelijoita Britanniaan tekemään kokonainen tutkinto. Kannattava liiketoiminta pyörii siis kotimaassa, ulkomailta ei rahallisia voittoja kotimaahan valu.

Haluan, että Suomi säilyy jatkossakin maana, johon myös vähävaraisella intialaisella tai kenialaisella on mahdollisuus tulla opiskelemaan ja saamaan tutkinto, johon ehkä muualla ei olisi mahdollisuutta. Jo pelkästään nykyinen heikkenevä huoltosuhteemme huutaa Suomeen maahanmuuttajia. Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia on kannustettava jäämään valmistuttuaan Suomeen töihin. Jäämistä edistävät mahdollisimman joustavat oleskelulupakäytännöt sekä työllistymisen esteiden, kuten epätarkoituksenmukaisten kielitaitovaatimusten ja rakenteellisen syrjinnän purkaminen.

Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtaja, eurovaaliehdokas ja sosiaalipolitiikan tutkija (VTM) Itä-Suomen yliopistossa.

Jaa sivu: