— Maria Ohisalo

Stubb, Sipilä ja Soini tulevat Suomelle kalliiksi

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää (taas) säästö- ja veroaleohjelmaa, Keskusta julkisen sektorin karsimista ja pääministeripuolue Kokoomus normienpurkutalkoita: soidensuojelu vapaaehtoiseksi, työttömistä ilmaistyövoimareservi ja veropohja murskaksi verosuunnittelulla. Perussuomalaisten ratkaisu olisi ottaa maailman köyhimmiltä kehy-säästöillä ja liioitelluista maahanmuuton kustannuksista karsimalla.

Kasvua ja työllisyyttä tavoitteleva politiikka ei ole pystynyt turvaamaan kaikkien hyvinvointia. Vaikka valtaosalla suomalaisista menee paremmin kuin koskaan aiemmin, on samalla osa pudonnut tai pudotettu täysin ”yhteisestä” veneestä: Hyvinvointivaltio-Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisuhan alaisia on määritelmistä riippuen satoja tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 900 000. Noin 15 prosenttia lapsista elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Yli 20 000 ihmistä jonottaa leipäjonoissa1 ja yli 30 000 nuorta on rekisterien ulkopuolella, ei siis edes työttöminä työnhakijoina. Maassamme on yli 7 500 yksin elävää asunnotonta ja 420 asunnotonta perhettä.

Edellä mainitut ihmiset on marginalisoitu julkisessa keskustelussa, mutta näiden ihmisten pahoinvointi tulee kalliiksi niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti. Stubbit, Sipilät ja Soinit, jos ”ylipaisunut julkinen sektori” on teille ongelma, päättäkää auttaa niitä, joilla menee heikoimmin. Jopa OECD on vastikään painottanut2, kuinka eriarvoistuminen haittaa talouskasvua ja hyvinvointia ja kuinka verosuunnittelua tulee torjua tehokkaasti3. Yhtäläisiin oikeuksiin, koulutukseen, laadukkaisiin julkisiin palveluihin, syrjimättömyyteen ja ennaltaehkäisyyn panostavat maat pärjäävät taloudellisestikin parhaiten ja ovat tulevaisuuden voittajia.

Tutkimusten mukaan suomalaiset kannattavat verovaroin rahoitettua, eriarvoisuutta torjuvaa ja julkisen sektorin tuottamiin palveluihin perustuvaa sosiaalipolitiikkaa. Tavoitteeksi pitäisikin ottaa entistä vahvemmin heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden suhteellisen aseman parantaminen ja terveys- ja hyvinvointierojen umpeenkurominen. Eriarvoisuuden kokemus kun lisää entisestään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Kirjoitan asiasta huolissani, koska tutkin työkseni ruoka-avun varassa elävien ihmisten pahoinvointia. Lähes 3500 ihmistä suomalaisista leipäjonoista on vastannut kyselytutkimukseemme, jossa selvitimme ruoka-avun todellisuutta. Se pahoinvointi, yksinäisyys, nälkä, häpeä, pienituloisuus ei vähene, jos politiikka ei muutu.

Karsiaksemme kasvavaa eriarvoisuutta ja luodaksemme pohjaa kestävälle kasvulle on luovuttava parempiosaisten ohituskaistoista alkaen työterveyshuollosta ja siirryttävä yhteen laadukkaaseen julkiseen terveydenhuoltoon, parannettava perusturvan tasoa, selkeytettävä sosiaaliturvaa perustulokokeilusta aloittamalla ja rakennettava lisää pieniä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Aloitettaisiinko uudistustalkoot vaikka näillä Stubb, Sipilä ja Soini?

 

Maria Ohisalo

Kirjoittaja on väitöskirjaa leipäjonoista tekevä tutkija, eduskuntavaaliehdokas Helsingissä sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtaja

-----

1. Kuka seisoo leipäjonossa? -tutkimusjulkaisu (Ohisalo & Saari 2014) on Kunnallisalan kehittämissäätiön 3.12. julkaisema tietopaketti ruoka-avunsaajista 2010-luvun Suomessa. http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_83_net.pdf

2. Inequality hurts economic growth, finds OECD research: http://www.oecd.org/newsroom/inequality-hurts-economic-growth.htm

3. Helsingin sanomien pääkirjoitus, viron veromalli ei sovellu Suomeen. http://www.hs.fi/paivanlehti/12122014/paakirjoitukset/Viron+veromalli+ei+sovellu+Suomeen/a1418275148860

Jaa sivu: