— Maria Ohisalo

5 pointtia opintotuesta

Maria Ohisalo

Opintotuki ja siitä leikkaaminen puhuttaa – ja syystä. Mistä tässä kaikessa on kyse? Paljonko hallitus haluaa säästää ja miksi nämä aikeet on peruttava?

1. PALJONKO SÄÄSTETÄÄN?  

Hallituksen tavoitteena on leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on 150 miljoonan euron säästöt. Opintotukea on uudistettu viime vuosina niin useasti, että aiempienkaan muutosten vaikutuksia ei ole ehditty selvittää.

Vuonna 2016 valtion opintotukimenot (opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)) ovat 816 miljoonaa euroa (+ ateriatuki 31milj.€). Vertailukohtana: esimerkiksi autoveroa hallitus kaavailee laskevansa niin, että verotuottovaikutus vuoden 2019 tasolla olisi noin 200 miljoonaa euroa. 

Hallitus poistaa myös opintotuen indeksisidonnaisuuden, jonka on ollut tarkoitus hillitä opintotuen reaaliarvon hiljaista rapautumista. Hallitusohjelman mukaan opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovutaan siten, että opintorahoihin ei tehdä kansaneläkeindeksiin perustuvia tarkistuksia 1.8.2016 alkaen.

2. TYÖURAT JA OPINTOTUKI 

Työuria pitää pidentää, mutta ne eivät pitene sillä, että jatkossa yhä useampi joutuu hankkimaan suuren osan toimeentulostaan opiskeluaikana työssäkäymällä. Työurien pidentämiseen on mm. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) listannut 78 keinoa.

Vuonna 2012 opintotukea saaneista opiskelijoista 88 prosentilla oli opintotuen lisäksi myös muita tuloja. Opiskelijat siis työskentelevät jo nyt, mistä osittain johtuu opintoaikojen piteneminen. Opiskelu on opiskelijan TYÖ ja sitä pitäisi voida tehdä täysipainoisesti ja esimerkiksi harjoitteluiden ja kesätöiden kautta hankkia samalla työelämäkokemusta.

3. OPISKELIJOIDEN PIENITULOISUUS 

Opiskelijoiden pienituloisuutta ei nähdä ongelmana, koska sen ajatellaan olevan väliaikaista ja tulevaisuudessa odottaa pitkä ja pysyvä työura ja tienestit. Aiemmat sukupolvet ovatkin voineet luottaa työllistymiseensä paljon nykyisiä enemmän. Nyt yksi tutkinto ei välttämättä takaa työtä, ja ero 20 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on esimerkiksi se, että korkeasti koulutettujen osuus työttömistä on kasvanut. Opintotuki on nähty investointina osaamiseen ja lainan ottamista on moni karsastanut - jos meitä on peloteltu valtion velkaantumisella, ei ehkä ole ihme, että opiskelijat, joiden tulevaisuuskuva ei ole automaattisesti ruusuinen, eivät uskalla ottaa lainaa.

Nuorten aikuisten pienituloisuus on muita ikäryhmiä yleisempää ja syvempää, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. 18–24-vuotiaat ovat muita ikäryhmiä useammin kaikkein pienituloisimpia ja heidän tulonsa ovat muita etäämpänä pienituloisuusrajasta.

4. KOULUTUS JA TYÖVOIMAN TARJONTA 

Opiskelu on parhaita keinoja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Ilman opiskelua, joka vaatii monivuotista ponnistelua, ei saada uutta ammattitaitosta työvoimaa eri aloille, kaivatuista huippuosaajista puhumattakaan. Näin on opintotuesta kirjoittanut Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen. Työvoiman ammattitaidon taso kohoaa pitkälti työmarkkinoille tulevan nuoren ja koulutetun työvoiman ansiosta. Sivistykseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen sijoittamista on pidetty tärkeänä verrattuna esim. maihin, joissa vanhempien lompakko on määritellyt lasten koulutusvalintoja.

5. VAIHTOEHTOJA ON 

Vihreät - De Gröna on esittänyt, että opintotukileikkaukset voisi perua esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia karsimalla. Niiden yhteenlaskettu summa on lähes kolme miljardia euroa vuodessa ja ne ovat pääosin epäsuoria verotukia. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan tuet lisäävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä sekä siitä ilmastolle aiheutuvia vaikutuksia. Niillä on merkittäviä vaikutuksia myös vesistöjen tilaan, ilmanlaatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen.