— Maria Ohisalo

Hallituksen on torjuttava ilmastonmuutosta kunnianhimoisin toimin ja parannettava työllisyyttä

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon valokuva

Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme kohtalonkysymys. Hallituksessa tavoitteemme on tehdä politiikkaa, joka samaan aikaan torjuu ilmastonmuutosta, vähentää eriarvoisuutta ja synnyttää uusia työpaikkoja. Tämä on osa reilua muutosta, jolla Suomesta tehdään maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio.

Hallitukseen kohdistuu huomattavia odotuksia. Suomesta on tehtävä hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja yhteiskuntaa on uudistettava siten, että kymmeniä tuhansia työpaikkoja syntyy lisää. Nämä kaksi tavoitetta liittyvät tiiviisti yhteen. Työllisyyden parantaminen tarvitsee ilmastopolitiikkaa ja ilmastopolitiikka tarvitsee työllisyyttä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että ilmastotoimilla on suuri työllistävä potentiaali. Näin on asian laita myös Suomessa. Se antaa mahdollisuuden rakentaa ilmastonmuutoksen torjuntaan oikeudenmukaisia keinoja, joilla varmistetaan se, että suomalaisten arki paranee ja työmahdollisuuksien määrä kasvaa ilmastotoimia tehdessä.

Ilmastonmuutoksen hillintään ei ole mitään yhtä hopealuotia tai nopeita ratkaisuja. Urakka vaatii laajaa työkalupakkia erilaisia ratkaisuja joka puolella yhteiskuntaa. Työ näiden ratkaisujen löytämiseksi on käynnissä eri ministeriöissä. Tämän hallituksen vastuulla on tehdä riittävän kunnianhimoisia päätöksiä energiantuotantoon, kulutukseen, hiilinieluihin ja liikenteeseen, jotta hiilineutraalius vuonna 2035 on mahdollista saavuttaa. Työtä riittää koko hallituskaudeksi ja seuraavillekin hallituksille.

Myös yleisiä toimia työllisyyden parantamiseksi tarvitaan. Tarvitsemme ratkaisuja suomalaisten työllistämiseksi ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. 

Työvoiman maahanmuuton sujuvoittamiseksi siirsimme vuoden alussa työperäisen maahanmuuton ohjaamisen sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Myös työvoiman saatavuusharkintaa ja sen toteutusta olisi edelleen syytä arvioida kriittisesti. Nykyinen alueellinen saatavuusharkinta estää yrityksiä saamasta työvoimaa ulkomailta, jos EU-alueella tai ETA-maista olisi työvoimaa saatavilla. 

Työpaikkojen kohdalla ei ole kysymys nollasummapelistä, sillä kansainväliset osaajat synnyttävät Suomeen myös uutta työtä. 

Vihreiden pitkäaikaisena tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työstä ja yrittämisestä kohti ympäristöhaittoja. Työn verotuksen alentaminen yhdistettynä ympäristöverojen korotukseen olisi tehokas keino edistää sekä työllisyys- että ilmastotavoitteita.

Työurien pidentäminen on niin ikään välttämätöntä, mutta samaan aikaan on pidettävä mielessä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi työurien loppupään työttömyysputkea on lyhennettävä ja nuorten koulutusastetta kasvatettava. Pitkällä aikavälillä koulutuspanostukset lisäävät osaavaa työvoimaa ja työllistymisen edellytyksiä. Erityisesti yli 55-vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia pitää parantaa.

Paras keino työurien pidentymiseen on tietenkin se, että ihmiset voivat paremmin ja jaksavat työssään pidempään.

Ratkaisuja ei ole vielä hakattu kiveen, sillä hallitusohjelman mukaisesti mitään työllisyyttä parantavaa keinoa ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle. Näihin lukeutuu esimerkiksi Helsingin Sanomien jutussa mainittu kokeilu ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoisesta porrastuksesta. Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että uudistuksen jälkeenkin työttömälle jää vähintään yhtä paljon rahaa käteen kuin ennen uudistusta.

Kun siirtymä hiilineutraaliin Suomeen tehdään oikeudenmukaisesti, meillä kaikilla on jatkossakin työtä, julkisia palveluita ja hyvinvoiva ympäristö. Kestävä politiikka varmistaa sen, että niin on meidän lapsillammekin.