— Maria Ohisalo

Tukea ja turvaa koronakriisin keskellä

Maria Ohisalo

Koronakriisi ei ole vain kansanterveydellinen haaste, vaan myös taloudellinen. Se koettelee etenkin monia pienituloisia, lomautettuja ja pätkätyöläisiä. Hallitus on päättänyt tänään tukea niitä monia ihmisryhmiä, joihin koronakriisi on pahiten osunut.

Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä lisätalousarviosta, jolla turvataan ihmisten päivittäistä toimeentuloa ja kuntien tilannetta. Tässä kolme nostoa hallituksen tukitoimista, jotka auttavat kriisin keskellä.

1. Koronakriisi ei saa syventää eriarvoisuutta

On todella tärkeää, ettei koronaepidemia tai sen hoito syvennä yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Kriisit osuvat pahiten heihin, joilla ei ole varaa niihin varautua. Hyvinvointivaltion on tultava silloin vastaan, ja taattava jokaisen toimeentuloa ja turvallisuutta.

Hallitus on päättänyt kehysriihessä, että ihmisten päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi budjettiin tehdään 1,5 miljardin euron lisäys. Tämä sisältää muun muassa työttömyysmenojen kasvuun, yrittäjien väliaikaiseen työttömyysturvaan sekä etuuksien käsittelyn nopeuttamiseen varattuja rahoja. Samalla mahdollistetaan väliaikaisen tuen hakeminen epidemian aikana esimerkiksi niille, jotka joutuvat olemaan lastenhoidon vuoksi palkatta pois töistä.

1990-luvun laman kasvattina muistan elävästi, kuinka niukkuuden vaikutukset näkyivät ihmisten arjessa. Jos lamaa hoidetaan huonosti, venyy inhimillinen hinta useiden vuosikymmenten mittaiseksi ja pahimmillaan ylisukupolviseksi. Viime vuosinakin joka seitsemäs lapsi joutui elämään köyhyydessä. 

Hallituksen toimet varmistavat, että laman maksu ei jää heille, joilla jo ennestään on tiukkaa. Eriarvoisuuden torjunta on parasta työtä yhteiskuntarauhan ja sisäisen turvallisuuden puolesta. Hallitus vahvistaa lisätalousarviolla myös arjen turvallisuudesta huolehtivien sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytyksiä.

2. Kunnissa on kovat ajat

Koronakriisi koettelee kuntia kahdella tavalla: kuntien verotulot laskevat ja sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Nyt ei ole kuitenkaan oikea hetki työntekijöiden lomautuksille. Hallituksen kuntia tukevat toimenpiteet on nyt aloitettu ja niitä tullaan jatkamaan tulevina kuukausina. Toimenpiteiden suuruus tulee olemaan yli miljardi euroa. Tämä on tärkeää, jotta jokaisen peruspalvelut olisivat turvattu niin poikkeusolojen aikana kuin niiden jälkeenkin. Hallitus ei aio myöhemminkään jättää kuntia yksin koronakriisin jälkihoidon kanssa.

Kunnissa tehdään tärkeää työtä jokaisen suomalaisen arjen hyväksi. Erityisesti nyt kriisiaikana monet kuntien pienipalkkaisista ja naisvaltaisista aloista kannattelevat koko yhteiskuntaa.

Hoitajien arvokas työpanos mahdollistaa terveydenhuoltomme toiminnan kriisin keskellä ja opettajien etäopetus takaa koulutuksen jatkuvuuden. Myös aktiivinen nuorisotyö, ehkäisevä päihdetyö ja monipuoliset liikuntapalvelut ovat aivan yhtä tärkeitä myös poikkeusaikoina.

3. Kulttuurikin on peruspalvelu

Moni taiteilija ja kulttuurin tekijä on hetkessä menettänyt toimeentulonsa koronakriisin myötä, samoin kuin keikkapaikat, museot ja teatterit lipputulonsa. Jotta taiteilijat ja muut kulttuurialan toimijat eivät putoa tyhjän päälle, hallitus on päättänyt esittää 40 miljoonaa euroa lisärahaa kulttuuritoimijoille. Puolet siitä käytetään kulttuuriyhteisöjen tukemiseen ja puolet kulttuuri-instituutioille.

Kulttuuripalveluilla on keskeinen rooli ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Ilta teatterissa, konsertissa tai elokuvissa lisää normaalisti lukemattomien suomalaisten elämisen laatua. Se auttaa palautumaan stressistä ja viemään ajatukset toisaalle. Poikkeusaikana nämä palvelut ovat meidän saavuttamattomissa, mutta on tärkeää, että kriisin jälkeen voimme palata niiden pariin. Kulttuuri on samalla tavalla yhteiskunnan peruspalvelu kuin terveydenhuolto tai koulutuskin.

Tie kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota jatkuu

Hallitus valitsee julkista taloutta vahvistavat ja kansantaloutta elvyttävät toimet niin, että ne tukevat samalla Suomen hiilineutraaliustavoitetta sekä siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen. Näin turvataan se, että Suomen talous ja kilpailukyky ovat kestävällä pohjalla myös vastaisuudessa ja työpaikkoja syntyy koko maahan. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kriisejä, jotka ovat olemassa myös koronan jälkeisessä ajassa.

Voimia aivan kaikille, joita koronatilanne nyt koettelee. Ensimmäiset merkit epidemian hillitsemistoimien vaikuttavuudesta näyttävät lupaavilta, mutta meillä on vielä paljon askelia otettavana ennen kuin voimme jättää koronakriisin taaksemme.