— Olli-Poika Parviainen

Ei unohdeta ihmisiä prosessien takana 

Olli-Poika Parviainen

Hallitus on tänään julkaissut turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa. On hyvä, että hallitus tarttuu yhteen aikamme suurimmista kysymyksistä eli pakolaiskriisin hoitamiseen. Valitettavasti hallituksen keinovalikoima on kuitenkin monilta osin jälleen ongelmallinen.

Pakolaiskriisiä ratkottaessa on muistettava peruslähtökohta: Ihmisellä on oikeus hakea suojelua toisesta maasta. Jos ihmiseen kohdistuu henkilökohtaista vainoa, häntä on pidettävä pakolaisena ja hänellä on oikeus turvapaikkaan. Myös oman maan vaarallinen tilanne voi oikeuttaa suojeluun.

Pakolaisuuteen liittyy ongelmia ja haasteita siinä missä muihinkin ilmiöihin, ja niitä on ehkäistävä ja ratkaistava. On välttämätöntä, että pakolaisten kotoutumiseen panostetaan. Kaikkien turvallisuudesta on pidettävä huolta. Valintatilanteissa on pyrittävä auttamaan niitä, jotka apua eniten tarvitsevat: vainottuja tai sodan alta paenneita ihmisiä. Samalla on välttämätöntä muistaa, ettei suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voi jättää heitteille.

Hallituksen toimenpideohjelma sisältää isoja ongelmia, joista poimin esimerkeiksi muutaman:

Myönnämme suojelua tarvitsevien oleskeluluvat aina määräaikaisina ja ennen pysyvän oleskeluluvan myöntämistä tarkistamme lähtömaan tilanteen; lähtömaan turvallisuustilanteen parannuttua peruutamme oleskeluluvan.

Kiirehdimme neuvoston päätöstä turvallisten alkuperämaiden luettelosta; johon myös Turkin tulee kuulua.

Pidämme Venäjää sitoumustensa perusteella turvallisena turvapaikkamaana.

Hallinto-oikeuden tekemästä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää valituksen kä- sittelyajaksi Suomeen, vaan hänet poistetaan maasta HO:n päätöksen mukaisesti, jollei KHO toisin määrää.

Näillä linjauksilla sivuutetaan pahasti ihmisten erilaiset tilanteet. Maa voi olla turvallinen minulle, mutta hengenvaarallinen sinulle. Maan asukkaista enemmistö voi elellä täydellisessä rauhassa, mutta silti pieni vähemmistö kokea vainoa. Muistatteko venäläisen homoparin, jolle Suomi myönsi turvapaikan? Venäjä ei ole hengenvaarallinen valtaosalle asukkaistaan, mutta se ei missään nimessä ole turvallinen kaikille.

Jokaisen turvapaikkaa hakevan suojelun tarve tulee vastakin arvioida yksilöllisesti. Turvallisten lähtömaiden listat tai ajatukset, että ihminen palautetaan, kun lähtömaan turvallisuus paranee, ovat vaarallisia, jos niitä sovelletaan sokeasti. On vakava riski siitä, että linjaukset vaarantavat turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia, jopa henkeä ja terveyttä. Enemmistön tilannetta koskevan arvion mukaan laaditut listat eivät huomioi vähemmistön suojelun tarvetta. 

Eniten on autettava niitä, joita vainotaan eniten. Suomessa on vahva perinne siitä, että yhteiskunta rakentuu heikoimman puolella olemiselle. Tänä maailman aikana se heikoin voi olla vaikkapa Lähi-idästä pakeneva poliittiseen oppositioon kuuluva nuori mies tai sharia-lakia pakeneva nuori tyttö.

Hallitus on hyvin ymmärtänyt turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tärkeyden. Tästä kertoo osaltaan 27.11. julkaistu hallituksen kotoutumistoimintasuunnitelma. Se ei ole lähelläkään täydellistä, mutta sisältää paljon hyviä ja kannatettavia konkreettisia toimia. Osa näistä toistetaan myös nyt julkaistussa ohjelmassa. Onnistunut kotoutuminen on meidän kaikkien etu: pakolaiset saavat kodin ja pääsevät osaksi yhteiskuntaa, ikääntyvä Suomi saa uutta työvoimaa ja osattomuudesta tai syrjäytymisestä syntyvät ongelmat saadaan ehkäistyä, kun kaikilla on paikka yhteiskunnassa. 

Siksi on välttämätöntä, ettei hallitus nyt muuta kurssiaan ja tee hätiköityjä toimia, jotka ehkäisevät kotoutumisen mahdollisuuksia. Erityisen huolissani olen siitä, että hallitus aikoo entisestään tiukentaa perheiden yhdistämisen mahdollisuuksia. Jo nyt oleskeluluvan saaneen on hyvin vaikeaa saada perhe luokseen. Hallituksenkin pitäisi tietää, että oma perhe ja elämä läheisten parissa on yksi parhaita keinoja tukea kotoutumista. Elämän aloittaminen uudessa maassa saa paljon paremmat lähtökohdat, jos päällimmäisenä ei ole huoli kriisimaahan jääneistä rakkaista. Perheenyhdistäminen voikin auttaa ehkäisemään  radikalisoitumista ja ongelmia. Perhe suojaa ja pitää kiinni arjessa. 

Ajat ovat vaikeat ja Suomi on haasteiden edessä. Resepti haasteisiin vaatii ehkä hikeä, raadantaa ja joskus kyyneliäkin, mutta idealtaan se on yksinkertainen. Pidetään heikoimmista huolta. Otetaan kaikki mukaan yhteiskuntaan. Uskotaan siihen, että Suomi pystyy. Se on meistä kaikista kiinni.