— Olli-Poika Parviainen

Hallitus estää ja edistää kotoutumista

Olli-Poika Parviainen

Työ- ja oikeusministeri Lindström esitteli tänään hallituksen kotouttamispoliittisia linjauksia. On hienoa, että hallitus ottaa kotoutumisen tosissaan. Samalla kun toisella kädellä autetaan, ei toisen käden pidä kuitenkaan estää.

Suomeen jäävien on voitava asettua uuteen kotimaahansa ja tuntea olonsa turvalliseksi ja kohtelunsa reiluksi. Temput eivät auta, jos nämä perusasiat eivät ole kunnossa.

On hyvää ja tarpeellista, että hallitus haluaa yhdistää kielikoulutuksen työssä oppimiseen ja muuhun kotouttamiskoulutukseen. Kielen oppiminen on avain kotoutumiseen mutta sitä ei kannata tehdä erillisessä kuplassa vaan osana kaikkea muuta. Näin voidaan myös varmistaa, että kielikoulutus vastaa parhaiten kunkin tulijan tarpeisiin. Samalla on kuitenkin varmistettava, että ei-työikäiset tai esimerkiksi lasta kotona hoitavat saavat kaikissa tilanteissa riittävän kielikoulutuksen.

Hallitus kertoo tukevansa ylipäätään laajalti Suomeen saapuvien työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Suunnitteilla on ilmeisesti myös porkkanoita maahanmuuttajia työllistäville. Maahanmuuttajien mahdollisuudet tehdä töitä olivat esillä myös viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ja kirjoitin vihreiden näkökulmista täällä. Mielekäs tekeminen ja suomalaiseen yhteisöön pääseminen auttavat kotoutumisessa ja oman paikan löytämisessä suomalaisessa yhteiskunnassa. 

On myös hyvä, että hallitus ymmärtää turvapaikan saaneiden olevan myös mahdollisuus kunnille ja paikallisille elinkeinoille. Hyvää on myös aiemman osaamisen tunnistaminen. Osaamisen kartoitus ollaankin aloittamassa jo vastaanottokeskuksissa ja maahanmuuttajia pyritään ohjaamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti alueille, joissa on heidän osaamistaan vastaavaa koulutusta tai työtä sekä vapaita asuntoja. Tällä pyritään hallituksen mukaan vastaamaan myös työvoiman kohtaanto-ongelmaan.

Toisaalta kunnille ei ole ilmeisesti tulossa lisäresursseja. Monien kuntien tilanne on taloudellisesti jo nyt tukala. Toivottavasti hallituksen politiikka ei nyt johda ikävään hyötyajatteluun, jossa  "vähemmän tuottavia" pakolaisia ei haluta ottaa. Lapset, kotiäidit ja mummotkin tarvitsevat kodin.  

Ja sitten se toinen käsi. Valitettavasti hallituksen loppuvuodesta päättämä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma myös vaikeuttaa kotoutumista. Hallitus on maalannut itsensä nurkkaan, jossa se ei kokonaisvaltaisesti edistää kotoutumista, koska on etukäteen tehty lyhytnäköisiä linjauksia. Lähtömaan turvallisuustilanteita ja olosuhteita on hyvä arvioida, mutta hallituksen esittämä kuuden kuukauden väli on liian tiukka. Kun ihmisen suojelun tarve on todettu ja hän on saanut oleskeluluvan, on myös tärkeää, että hän voi alkaa rakentaa elämää Suomessa. Hallituksen linja siitä, että lähtömaan turvallisuus ja näin ollen oleskeluluvan tarve arvioidaan kuuden kuukauden välein, voi estää kotoutumisen. Kuka voi rakentaa elämäänsä muutaman kuukauden pätkissä? Lisäksi olosuhteet esimerkiksi Irakissa ovat niin epävakaat, ettei johtopäätöstä turvallisuudesta voi hetkessä vetää. Olosuhteiden muutoksia kannattaa toki seurata, mutta järkevämmin.

Hallitus aikoo myös vaikeuttaa perheenyhdistämisiä. Perhe ja läheiset ovat yksi parhaista keinoista edistää kotoutumista. Monesta perheestä vain yksi on päässyt lähtemään kriisiä pakoon ja loppuperhe odottaa edelleen. Eniten on autettava niitä joita vainotaan eniten. Moni lähtömaahan jäänyt perheenjäsen kuuluu tähän ryhmään. Perheenyhdistämiset myös ehkäisevät radikalisoitumista ja sosiaalisia ongelmia. Perhe on tärkeä tukiverkko.

Ministeri Lindström myönsi, että hallitus haluaa politiikallaan myös "vaikuttaa vetovoimatekijöihin". Esimerkiksi Tanska on tehnyt synkkiä linjauksia turvapaikkapolitiikassaan juuri tästä syystä. Tästä syystä EU-maat tarvitsevat toimivan, yhtenäisen turvapaikkapolitiikan ja vastuunjaon heistä, jotka ovat avun tarpeessa. Jatkuva mustan pekan pelaaminen EU-maiden välillä ei ole lopulta kenellekään hyvä ja pelatessa unohtuu, että nyt puhutaan ihmisistä, elämästä.