— Olli-Poika Parviainen

Viranomaisvaltuuksia ei voi myöntää hätiköiden

Olli-Poika Parviainen

Suomessa on laajat tietorekisterit kansalaisista. Henkilötietojen käsittelyä ohjaa vahvasti yksityisyyden suojan periaate. Näin tulee olla jatkossakin, eikä uusia toimivaltuuksia tule myöntää yksittäisten kriisien perusteella tai ilman perinpohjaista harkintaa. Uusia viranomaisvaltuuksia, kuten poliisin toimivaltuuksia pohdittaessa on edettävä tarkalla ja kriittisellä harkinnalla. Ehdotukset on myös perusteltava kattavasti.

Viime päivinä on puhuttu paljon eduskunnassa käsittelyssä olevasta esityksestä uudeksi poliisin henkilötietolaiksi. Julkisuudessa raportoidun mukaisesti hallituksen esitys sisältää merkittäviä ongelmakohtia tietojen käsittelyn tarkkuuden, tietojen luovuttamisen sekä tietojen keräämisen ja käsittelyn perusteiden osalta.

Mikäli asiasta on säädetty leväperäisesti, yksilön suojan toteutuminen jää epäselväksi. Laveat periaatteet tietojen luovuttamisessa voivat vaarantaa esim. tiedustelulla kerättyjen tietojen palomuuriperiaatteen. Erittäin huolestuttavaa on nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotettu mahdollisuus, jonka mukaan poliisi voisi kerätä ja käsitellä henkilötietoja sen selvittämiseksi, onko tiedoista sille hyötyä poliisitehtävien hoitamisessa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi melkein minkä tahansa tiedon keräämistä kenestä tahansa.

Tietojen säilyttäminen olisi mahdollista jopa puolen vuoden ajan ja niitä voisi myös luovuttaa eteenpäin. Seuraukset voisivat olla katastrofaalisia, mikäli poliisi luovuttaisi eteenpäin tietoja, joita sillä itselläänkään ei lopulta olisi tehtäviinsä liittyen perustetta käsitellä. Epäselvistä rekistereistä on Suomessa aivan riittävästi kokemuksia esimerkiksi taannoisen, kohua herättäneen poliisin epäiltyjen rekisterin eli Eprin osalta.

Huolet on otettava vakavasti ja ehdotettua sääntelyä on tarkennettava merkittävästi. Onneksi sekä perustuslakivaliokunta, että lukuisat asiantuntijat ovat tuoneet esille näkemyksensä ja huolensa edellä mainituista ongelmista. Asian käsittely on parhaillaan kesken hallintovaliokunnassa, jossa istun. Perustuslakivaliokunnan vaatimat lukuisat muutokset tullaan valiokunnassa varmasti tekemään ja lainsäädäntöä tullaan tarkentamaan merkittävästi. Vähempään meillä ei ole varaa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat on nostanut esiin myös hallituksen ajatukset sallia esimerkiksi passirekisteriin kerätyt biometriset tiedot poliisille rikostorjuntaa varten. Esitys liittyy hallituksen viime viikolla julkaisemaan seksuaalirikosten torjunnan toimenpidepakettiin. Näitä tietoja on yritetty saada poliisin käyttöön ennenkin, esimerkiksi vuonna 2009 jolloin perustuslakivaliokunta torjui ajatuksen.

Arkaluontoisten henkilötietojen käsittelyssä tietoja tulisi käyttää vain niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Tämän on oltava lähtökohta ja näin on myös perustuslakivaliokunta aiheesta antamissaan lausunnoissa linjannut. Nyt esillä oleva mahdollisuus luovuttaa biometriset tiedot osaksi rikostutkintaa olisi merkittävä periaatteellinen muutos, johon on suhtauduttava äärimmäisellä varauksella.

Mikäli näihin muutoksiin ryhdyttäisiin, tulisi niille olla erittäin hyvät ja perustuslaillisen arvioinnin kestävät perusteet. Päätöksen tulisi perustua perusteelliseen riskien ja vaikutusten arviointiin. Kumpaakaan näistä en ole julkisessa keskustelussa nähnyt.

Poliisin kykyyn ratkaista ja myös estää ennalta esimerkiksi seksuaalirikoksia on tehtävä lisäsatsauksia. Lisäksi rikosten ennaltaehkäisyä on tehtävä myös sosiaalipolitiikan keinoilla. Vihreiden mielestä myös näiden vastenmielisten rikosten torjunnassa hyödyllisintä olisi ennen kaikkea poliisin resurssien lisääminen. Suomessa on pohjoismaiden vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun ja tarvitsemme lisää tekeviä käsiä arjen poliisityöhön ja rikostutkintaan. Lisäksi poliisin ennalta estävälle työlle on nykyisellään huonosti aikaa ja tekijöitä. Myös esimerkiksi keskusrikospoliisin toimintaa vakavien rikosten torjunnassa pitäisi vahvistaa.

Rikosten torjunta ei voi oikeuttaa automaattisesti yksityisyyden suojan merkittävää murtamista. Passirekisterin tietojen luovuttaminen olisi merkittävä heikennys yksityisyyden suojaan enkä siksi näe sitä kannatettavana kehityksenä. Ylipäätään on ongelmallista laajentaa viranomaisten toimivaltuuksia pistemäisesti tarkastelematta kokonaiskuvaa. Tätä tuntuu olevan nyt paljon liikkeellä: vasta hiljattain esillä oli esimerkiksi tilitietojen luovuttaminen viranomaisille löperöinkin perustein. Yksityisyyden suoja on vapaan ja avoimen yhteiskunnan peruskiviä. Siihen ei voi kajota hätiköiden.