— Oras Tynkkynen

Mitä Poznanin jälkeen?

YK:n ilmastokokous päättyi lopulta Poznanissa neljän maissa aamuyöllä yön läpi jatkuneiden neuvotteluiden jälkeen. Täällä liki 200 maan edustajat kävivät läpi tulevalta ilmastosopimukselta vaadittavia elementtejä.

Joissakin asioissa konsensus alkoi hahmottua. Päätöksiä saatiin tehtyä köyhiä maita tukevan adaptaatiorahaston toiminnallistamisesta ja puhtaan kehityksen mekanismin hienosäätämisestä.

Toisissa kantojen eriävyydet saatiin pöydälle ja keskusteluun. Aamuyön tunteina puhuttivat mm. oikeudenmukaisuus tulevan sopimuksen velvoitteenjaossa ja adaptaatioveron laajentaminen kaikkiin joustomekanismeihin.

Poznanissa myös laadittiin työohjelma seuraavan vuoden neuvotteluille. Tahti matkalla Kööpenhaminaan on tiukka. Ensimmäiset neuvottelut pidetään maalis-huhtikuussa ja kesäkuun alussa, kolmas elo-syyskuussa vielä tuntemattomassa paikassa.

Kööpenhaminan kokoukseen on aikaa vähän alle vuosi. Sen aikana pitää tapahtua paljon.

Valtioiden pitää tuoda pöydälle konkreettisia ja rakentavia ehdotuksia keskeisistä kysymyksistä - päästötavoitteista, velvoitteenjaosta maiden välillä, rahoituksesta, teknologiansiirrosta, metsäkadon pysäyttämisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta.

Maiden pitää myös reagoida toisten tekemiin ehdotuksiin. Ennen Poznanin kokousta kehitysmaiden ryhmä, Norja ja Meksiko tekivät aloitteita rahoituksesta. Tähän asti EU ei ole vielä esittänyt, mitä mieltä se on ehdotuksista.

Matkalla Kööpenhaminaan on luotava poliittista tahtoa. Ympäristöministerit tarvitsevat rinnalleen pääministereitä ja presidenttejä. Johtajien on laitettava asiat tärkeysjärjestykseen - ja on vaikea kuvitella tärkeämpää tavoitetta kuin maailman pelastaminen ilmastokaaokselta.

Vuoden aikana kaikkien maiden on myös rajoitettava päästöjä kansallisesti. Mitä enemmän maat pystyvät etenemään ilmastonsuojelussa käytännössä, sitä paremmat edellytykset Kööpenhaminassa on päästä kestävään tulokseen.

Viekö finanssikriisi sitten maton Kööpenhaminan kokouksen alta? Lainaan YK:n pääsihteeriä Ban Ki-moonia: tarvitsemme vihreää elvytystä, Green New Dealiä. Sen avulla voimme samaan aikaan ratkaista kahta ongelmaa, ilmasto- ja talouskriisejä.

Jaa sivu: