— Oras Tynkkynen

Teollisuuden sähkönkulutusarviot lähestyvät maanpintaa

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Energiateollisuus ry julkistivat eilen arvionsa sähkön kulutuksen kehityksestä.

Etujärjestöjen mukaan Suomessa kuluisi vuonna 2030 sähköä 100–111 terawattituntia (TWh). Tämä merkitsisi noin 22–35 prosentin kasvua nykyisestä.

Luvut tuovat ryhtiä keskusteluun. Tähän asti luvattoman moni on vain toistellut, että Suomessa tarvitaan lisäydinvoimaa – ilman, että olisi edes yrittänyt perustella tarvetta konkreettisesti.

Elinkeinoelämän järjestöt ansaitsevat tunnustuksen myös siitä, että niiden laskelmat ovat aiempaa realistisemmalla pohjalla. Karkeasti näyttäisi siltä, että arvio vuoden 2020 kulutuksesta olisi nyt 7–17 prosenttia pienempi kuin EK:n ennusteessa vielä kaksi vuotta sitten.

Etelärannassakin on siis huomattu, että sähkön kulutus on kahden viime vuoden aikana romahtanut enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Alas on tultu jo yli Loviisan kahden ydinreaktorin vuotuisen tuotannon verran, eikä pohjaa ole vielä saavutettu.

Elinkeinoelämän luvuissa on silti mukana paljon virallista optimismia – joku voisi sanoa jopa paisuttelua. Esimerkiksi sähkölämmityksen oletetaan pysyvän nykytasolla ja kotitalouksien kulutuksen paisuvan rajusti mm. energiatehokkuuden paranemisesta huolimatta.

Etujärjestöt uskovat palveluiden sähkön kulutuksen kasvavan vuoteen 2030 mennessä suunnilleen samalle tasolle kuin työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuodelle 2050. Eikä ministeriön luvuissa ole vielä edes oletettu toimia energiatehokkuuden parantamiseksi.

Energian tuottajien ennusteisiin energian kulutuksen kehityksestä kannattaa suhtautua vähän samaan tapaan kuin jäätelön tuottajien arvioihin jäätelön kulutuksen kehityksestä. Etujärjestöt tekevät työtään eli ajavat jäsentensä etuja. Luotettavamman pohjan antaa työ- ja elinkeinoministeriössä lähiaikoina valmistuva päivitys kulutusnäkymistä.

Merkille pantavaa on se, etteivät etujärjestöt julkistaneet arvioitaan vuoden 2020 kulutuksesta. Yksi syy voi olla se, että luvuilla olisi vaikea perustella edes yhtä uutta ydinvoimalaa, saatikka nyt kolmea. Koska kulutusnäkymät eivät keskipitkällä aikavälillä tue ydinvoimalobbyn tavoitteita, yrittää se nyt siirtää keskustelun painopistettä pitemmälle tulevaisuuteen.

Isoja päätöksiä ei kuitenkaan kannata tehdä hätiköidysti. Jos myöhemmin osoittautuu, että vuoden 2030 sähkön tarve edellyttää merkittäviä lisäinvestointeja, ehditään päätökset siitä tehdä vielä ensi vuosikymmenen lopussa.

Epävarmoilla arvioilla vuoden 2030 mahdollisesta sähkön tarpeesta on hankala perustella ydinvoimalupien myöntämistä vuonna 2010.

Jaa sivu: