— Oras Tynkkynen

Riski = todennäköisyys x vaikutus

Maailma pidätteli hengitystään, kun uutiset Fukushimasta alkoivat levitä. Maanjäristys ja sen laukaisema tsunami pysäyttivät japanilaisen ydinvoimalan jäähdytyksen ja räjähdys vaurioitti reaktoria ympäröivää rakennusta.

Alueelle on ennustettu jälkijäristyksiä, ja reaktorisydämen on arvioitu voivan paljastua. Uutislähteet ovat varoittaneet räjähdyksen mahdollisuudesta toisessakin Fukushiman reaktorissa.

Toistaiseksi on vielä ennenaikaista huoahtaa helpotuksesta. Kaikkien harras toive on, että jäähdytys merivedellä onnistuu ja onnettomuus saadaan hallintaan. Maanjäristyksen ja tsunamin tuhot ovat lohduttomia ja traagisia ilman ydinonnettomuuttakin.

Fukushiman tapahtumat kuitenkin muistuttavat riskin merkityksestä.

Riski voidaan määrittää tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutuksen tuloksi. Mitä todennäköisempi jokin tapahtuma siis on ja mitä suurempia sen ennakoidut haitat, sitä suurempi on riski.

Ydinvoimateollisuus muistuttaa usein siitä, että laajamittaisen onnettomuuden todennäköisyys ydinvoiman normaalikäytössä on Suomen kaltaisissa maissa häviävän pieni. Toteutuessaan ydinonnettomuuden vaikutukset voivat kuitenkin olla suuria, jopa katastrofaalisia. Hyvin pieni todennäköisyys mutta mittavat haitat merkitsevät yhdessä kohtuullisen suurta riskiä.

On myös hyvä muistaa, että turvallisuus normaalioloissa ei vielä riitä. Tsernobylin onnettomuuden merkittävä osasyy oli voimalan käyttäminen ohjeiden vastaisesti, Fukushimassa maanjäristyksen ja tsunamin poikkeuksellinen yhdistelmä.

Uusien ydinvoimaloiden turvajärjestelmät on suunniteltu kestämään useita häiriöitä - esimerkiksi lentokoneen törmäys voimalaan tai jäähdytyksen pettäminen. Mutta kestävätkö ne varmasti myös yllättävät ja ennennäkemättömät häiriöiden yhdistelmät?

Tässä suhteessa ydinvoima poikkeaa olennaisesti muista energianlähteistä. Vaikka muillakin energiamuodoilla tuulivoimaa myöten on omat haittansa, millään muulla ei edes teoriassa voi saada aikaan laajamittaista onnettomuutta - ehkä nyt suuren patoaltaan murtumista lukuun ottamatta.

Kyse on myös energiansaannin turvaamisesta. Jos syystä tai toisesta kaikki tulevaisuuden neljä ydinreaktoria Olkiluodossa jouduttaisiin joskus pysäyttämään, putoaisi verkosta kerralla pois noin 2/5 Suomen sähköntuotannosta. Pahimmilla pakkasilla voi silloin tulla pian vilu.

Ydinvoiman riskit voisi ehkä sulattaa, jos parempia vaihtoehtoja ei olisi tarjolla. Mutta kun niitä on.

Energiatehokkuus ja energiansäästö, uusiutuvat energianlähteet sekä tulevaisuudessa ehkä hiilen talteenotto ja varastointi tarjoavat tapoja tyydyttää energiantarpeemme vähäpäästöisesti, kohtuuhintaisesti ja turvallisesti - ilman lisäydinvoimaa.

Jaa sivu: