— Oras Tynkkynen

Jokainen ääni on yhtä arvokas

Nykyinen vaalipiirijako on pohjimmiltaan peräisin vuodelta 1969. Sen jälkeen Suomi on kuitenkin muuttunut olennaisesti. Maan sisäinen muuttoliike on kasvattanut väkimäärää yksissä ja pienentänyt toisissa vaalipiireissä. Pienissä vaalipiireissä todellinen äänikynnys heiluu pahimmillaan 13 prosentin hujakoilla. Niissä tarvitaan siis 13 prosenttia koko vaalipiirin äänistä, jotta eduskuntaan saa läpi yhden ehdokkaan. Vaalipiireistä suurimmassa, Uudellamaalla, edustajapaikkaan taas riittää noin 2,5 prosenttia äänistä.

Suurissa vaalipiireissä äänellä on enemmän painoarvoa, koska yhden kansanedustajan läpi saaminen edellyttää pienempää ääniosuutta. Niissä myös äänellä on pienempi riski mennä ”hukkaan” eli kertyä listoille, jotka eivät saa läpi ainuttakaan ehdokasta.

Uusimaalaisen tai pirkanmaalaisen ääni on siis nykyjärjestelmässä arvokkaampi kuin eteläsavolaisen tai satakuntalaisen. Vanhentuneen vaalipiirijaon takia 10 prosentilla äänistä voi yksi puolue saada 15 prosenttia edustajapaikoista, kun toinen saa tyytyä 7 prosenttiin.

Äänestäjien tahto toteutuu siis vaaleissa puutteellisesti. Demokratiassa on säröjä.

Suunnilleen kaikki puolueet myöntävät ongelman olemassaolon. Silti sen ratkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi.

Edellinen hallitus laati vihreän oikeusministerin Tuija Braxin johdolla esityksen, joka olisi toteuttanut vaalien suhteellisuuden lähes täydellisesti. Mallissa kymmenellä prosentilla kansalaisten äänistä olisi saanut samaiset kymmenen prosenttia edustajapaikoista. Ääni olisi ollut yhtä arvokas riippumatta siitä, missä vaalipiirissä se olisi annettu.

Uudistus kuitenkin kaatui vaalien jälkeen, koska sen taakse ei löytynyt eduskunnasta riittävää enemmistöä. Uusi hallitus päätyi vaihtoehtoon B, jossa suhteellisuutta parannetaan vaalipiirijakoa muuttamalla.

Kaikki kuusi hallituspuoluetta sitoutuivat Säätytalolla kirjaukseen, jonka mukaan esitys demokratiaa paremmin toteuttavasta vaalipiirijaosta pitää antaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Näin ei ole tapahtunut.

Vihreät haluaa, että kansalaisten yhdenvertaisuutta parantava vaalipiiriuudistus viedään nyt ripeästi maaliin, niin kuin hallitusohjelmassa luvattiin. Näin voidaan keskittyä muihin haasteisiin – Euroopan talouskriisin patoamiseen, valtiontalouden tasapainottamiseen ja ilmastokriisin ratkaisemiseen.

Hallituksella on edessään vielä vaikeita vuosia. Kun mukana on kuusi lähtökohdiltaan erilaista puoluetta, keskinäinen luottamus ja yhdessä sovitun pitäminen ovat ehkä tavallistakin tärkeämpiä.

Tähänastisessa hyvässä yhteistyön hengessä visaisetkin pähkinät on kuitenkin mahdollista ratkaista.

Jaa sivu: